Ympäristöfysiikan, -terveyden ja biologian tohtoriohjelma (EPHB) yhdistää ympäristön tutkimuksen alat maaperästä ja vesistöistä ilmakehään, ympäristötekijöistä johtuvien terveysvaikutusten tutkimuksen sekä biologian tutkimuksen monitieteiseksi kokonaisuudeksi.
Tohtoriohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet luoda uutta tietoa, soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä kriittisesti ja itsenäisesti sekä toimia vaativissa asiantuntija- ja tutkimustehtävissä niin yliopistoissa, yritysmaailmassa kuin julkisella sektorilla. Opintoihin kuuluu oleellisena osana tutkimus kansainvälisesti korkeatasoisissa tutkimusryhmissä. Opiskelijalla on myös mahdollisuus verkostoitua laajasti.
Tohtoriohjelman johtajana toimii tutkimusjohtaja Jarkko Akkanen ja koordinaattorina Timo Kumlin (yhteystiedot alla).
Tohtoriohjelman tutkimusalueet
Ympäristöfysiikan tutkimus keskittyy ilmakehän aerosolien tutkimukseen, erityisesti pienhiukkasten ilmastovaikutusten tutkimukseen. Aerosolitutkimuksen keskeisiä tutkimuskohteita ovat myös aerosolien muodostumisprosessit palamisessa ja laboratorio-olosuhteissa (muun muassa puun pienpoltto ja päästöt, biolääketieteellisten ja teollisten sovelluksien nanohiukkassynteesit, bioaerosolit sekä aerosolien mittaus- ja analyysitekniikat).
Ympäristöterveyden monitieteellinen tutkimus käsittää ympäristössämme esiintyvien biologisten, fysikaalisten ja kemiallisten tekijöiden potentiaaliset terveysriskit ja -vaikutukset, joiden tutkimiseen sovelletaan ympäristöterveydellistä riskianalyysia. Esimerkiksi aerosolien terveysvaikutuksien tutkimus on tärkeä osa pienhiukkastutkimusta. Aerosolien toksikologisia vaikutuksia tutkitaan solulinjoja, eläinkokeita ja kliinisiä näytteitä käyttäen.
Biologinen tutkimus pitää sisällään ympäristöntilan muutokseen liittyvien biologisten prosessien analyysiä ilmakehässä ja maa- ja vesiekosysteemeissä. Tutkimusta tehdään monipuolisesti solu- ja molekyylibiologian, fysiologian, ekologian ja evoluutiobiologian tasolla.
Lisätietoa tutkimusaloista ja tutkimusaiheiden vastuuhenkilöistä ja ohjaajista löytyy alla olevista linkeistä.
Tohtoriohjelmaan hakeminen
Tohtoriohjelmassa suoritettavat tutkinnot ovat filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL).
Tutkinnon voi suorittaa seuraavissa pääaineissa:
- Sovellettu fysiikka
- Ympäristötiede
- Biologia
Tieteelliseen jatkokoulutukseen kelpoinen on henkilö,
- joka on suorittanut ylemmän korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon,
- joka on suorittanut sellaisen ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin, tai
- jolla yliopisto muutoin toteaa olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
Mikäli haet jatko-opinto-oikeutta muulla kuin perustutkintosi tutkimusalalla voi tiedekunta määrätä sinulle täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Mahdolliset täydentävät opinnot määritetään opinto-oikeuden myöntämisen yhteydessä eikä niitä voi sisällyttää jatkotutkintoon.
Sen lisäksi, mitä jatko-opintokelpoisuudesta on yleisesti todettu, tohtoriohjelmaan soveltuvat perustutkinnot kuvataan tieteenalan/tutkimusalan mukaan seuraavasti:
- Aerosolifysiikka / ympäristöfysiikka: Soveltuvat perustutkinnot ovat fysiikka, kemia, tekniset tieteet, ympäristötiede tai muu soveltuva ala.
- Ympäristötiede: Soveltuvat perustutkinnot ovat ympäristötiede, biologia, biotieteet, fysiikka, kemia tai muu soveltuva ala.
- Biologia: Soveltuvat perustutkinnot ovat biologia, ympäristötiede, metsätiede tai muu soveltuva ala.
Johtoryhmä päättää perustutkinnon soveltuvuudesta tohtoriohjelmaan keskusteltuaan tarvittaessa asiasta kyseisen tieteenalan jatkotutkinnon ohjaajien kanssa.
Jatkokoulutukseen valinnan tärkeimpänä perusteena on tutkimustyön pääohjaajan suostumus työn ohjaajalta. Muina valinnan perusteina voidaan käyttää aikaisempaa opintomenestystä, tutkimuksen aiesuunnitelmaa (ml. rahoitussuunnitelma) sekä motivaatiokirjettä.
Hakemuksen liitteeksi tarvitaan sitoumus ohjaajilta( WebPropol-lomake ).
Jatko-opinto-oikeus ei sisällä rahoitusta. Rahoitusmahdollisuuksista on hyvä keskustella ohjaajan kanssa jo siinä vaiheessa, kun suunnittelee tohtorikoulutusta. Rahoitusmahdollisuuksia ovat muun muassa apurahat, tohtoriohjelmien palkalliset tohtorikoulutuspaikat, palkalliset projektitutkijan tehtävät tai opintojen ja muun palkkatyön yhdistäminen.
Lue lisää tohtorikoulutuksen rahoitusmahdollisuuksista opiskelijoiden Kamu-verkkopalvelusta.
1. Tutustu jatko-opintoja koskeviin ohjeisiin, määräyksiin ja tutkintovaatimuksiin, jotka löytyvät näiltä nettisivuilta.
2. Neuvottele jatko-opintomahdollisuuksista mahdollisten ohjaajien kanssa.
3. Neuvottele pääohjaajaksi lupautuvan henkilön kanssa tutkimustyön aiheesta, jatko-opinnoista ja niiden suorittamisesta sekä muista ohjaajista. Ohjaajia tulee olla vähintään kaksi. Tiedekunnassa jatko-opintojen ohjaajaksi määrätään hakemuksesta kaksi tai useampi henkilö, joilla kaikilla tulee olla tohtorin tutkinto ja joista ainakin yhden tulee olla tiedekunnan professori, apulaisprofessori tai yliopistotutkija (Tenure Track). Mikäli väitöskirjan pääohjaajaksi esitetään muuta kuin tiedekunnan professoria, apulaisprofessoria tai yliopistotutkijaa (Tenure Track), on hänen ajantasainen julkaisuluettelonsa liitettävä hakemukseen. Jatko-opiskelijaksi aikovan ja ohjaajien tulee neuvotella ja sopia vastuista sekä sitoutumisesta tutkimustyön ohjaamiseen. Ohjaajien suostumus tulee antaa kirjallisena hakulomakkeessa. Tee alustava tutkimussuunnitelma ja ilmoita hakemuksessasi, että haet EPHB -tohtoriohjelmaan opinto-oikeutta.
4. Jatko-opiskelijaksi aikova hakee jatko-opinto-oikeutta Opintopolussa. Hakemuksen liitteeksi pyydetään toimittamaan seuraavat dokumentit:
- kopio perustutkintotodistuksesta ja muut opinto-oikeuden myöntämiseen vaikuttavat asiakirjat,
- aikaisempien opintojen opintorekisteriote,
- pääohjaajan hyväksymä alustava tutkimussuunnitelma (sisältäen rahoitussuunnitelman),
- ohjaajan/ohjaajien allekirjoittama(t) ohjaussopimus/sopimukset (suomenkielinen lomake/ englanninkielinen lomake),
- tarvittaessa hakemukseen liitetään eettisen toimikunnan lausunto tutkimuksen eettisyydestä sekä esim. mahdollinen koe-eläinlupa.
Hakemuksessa on oltava vähintään kahden ohjaajan kirjallinen suostumus. Ohjaajista ainakin yhden on oltava Itä-Suomen yliopiston henkilökuntaan kuuluva professori tai dosentin pätevyyden omaava vanhempi tutkija. Lisätietoa tutkimusaiheiden vastuuhenkilöistä/ohjaajista löytyy tutkimusalakohtaisilta sivuilta.
Kaikki pyydetyt liitteet on toimitettava viimeistään yhden kuukauden kuluessa sähköisen hakemuksen jättämisestä.
Ilmoittautuminen
Uudet jatko-opiskelijat ilmoittautuvat opiskelijarekisteriin saatuaan päätöksen opinto-oikeudesta. Ilmoittautumislomake lähetetään tiedekunnasta uusille jatko-opiskelijoille jatko-opinto-oikeuden myöntämiskirjeen yhteydessä. Lukuvuodelle ilmoittaudutaan syyskuun puoliväliin mennessä.
Tarkemmat aikataulut lukuvuosi-ilmoittautumiselle löydät opiskelijan käsikirjasta Kamusta. Ilmoittautuminen on välttämätöntä opiskeluoikeuden säilyttämiseksi, eikä siihen liity maksuja. Hyväksytty ilmoittautuminen jatkokoulutukseen on edellytyksenä mm. opintopisteiden merkitsemiselle opintorekisteriin.
Jatko-opintosuunnitelma
Suoritettavat opinnot määritellään henkilökohtaisessa jatko-opintosuunnitelmassa, joka tulee laatia tohtoriohjelman tutkintorakenteen mukaisesti ja kolmen kuukauden sisällä opintojen aloittamisesta. Tee suunnitelma yhteistyössä pääohjaajasi kanssa käyttäen jatko-opintosuunnitelma-lomaketta.
Henkilökohtainen jatko-opintosuunnitelma tulee tehdä välittömästi opinto-oikeuden saamisen jälkeen, ja se on toimitettava tiedekunnan toimistoon viimeistään 3kk kuluessa jatko-opinto-oikeuden saamisesta. Jatko-opintosuunnitelmaa voidaan muuttaa ohjaajan ja opiskelijan esityksestä.
Hakuaika tohtoriohjelmaan
Ympäristöfysiikan, -terveyden ja biologian tohtoriohjelmaan on jatkuva haku, ja hakemusten käsittelyaika on noin kaksi viikkoa.
Mikä on Opintopolku?
Suomalaiset yliopistot ylläpitävät omien koulutustensa tietoja Opintopolku.fi-portaalissa. Opintopolussa voit hakea koulutuksiin, selailla eri aloja ja tutkintoja sekä tutustua tarkemmin valintaperusteisiin.
Opinnäyte ja opinnot
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä itsenäiseen tutkimukseen perustuva tieteellinen esitys, jonka voidaan katsoa laajentavan tietämystä kyseisellä tieteenalalla (monografia).
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa tutkimusongelmaa käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä / tarkoitettuja käsikirjoituksia (artikkeliväitöskirja) ja niistä laadittu yhteenveto.
Tiedekunnassa artikkeliväitöskirjan rakenne on seuraavanlainen:
- Artikkeliväitöskirja koostuu tyypillisesti 3–4 vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista
- Kolmen artikkelin väitöskirjassa tulee olla vähintään kaksi ja neljän (tai useamman) artikkelin väitöskirjassa vähintään 50 % julkaistu tai hyväksytty julkaistaviksi kansainvälisissä vertaisarviointia käyttävissä tieteellisissä sarjoissa
- Väittelijän tulee olla päätekijä vähintään kahdessa osajulkaisussa, jonka lisäksi väitöskirjassa tulee olla selvitys väittelijän työn osuudesta yhteisjulkaisuissa.
Jatkotutkinto (30 op) koostuu seuraavista osista:
- Yleiset valmiustaito-opinnot, 8-10 op
- Tieteen- ja tutkimusalan opinnot, 20 -22 op, joista vähintään 15 op on oltava syventävien opintojen tasoisia.
Yleiset valmiustaito-opinnot (8-10 op): Yleisiin valmiustaito-opintoihin on sisällytettävä Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulun järjestämä Research Ethics -opintojakso. Lisäksi valmiustaito-opintoihin voi sisältyä esimerkiksi tieteellisen kommunikaation ja viestinnän sekä immateriaalioikeuden opintoja, tai muita tohtorikoulun tarjoamia yleisiä valmiustaito-opintoja. Vuosittain tarjolla olevat opintojaksot on kuvattu tohtorikoulun opetussuunnitelmassa.
Tieteen- ja tutkimusalan opinnot (20-22 op): Tutkintoon on sisällytettävä tutkimustyötä tukevia pääosin syventävien opintojen tasoisia tieteen ja tutkimusalan opintoja. Vapaasti valittavien tieteen- ja tutkimusalan opintojen tulee tukea opiskelijan väitöskirjatyön tai lisensiaatintutkimuksen tekoa. Pakollisena suoritteena on jatkokoulutusseminaari (2 op) joka koostuu omasta esitelmästä (kesto vähintään 30 minuuttia) sekä viidestä kuunnellusta tieteellisestä esitelmästä. Seminaari voidaan suorittaa joko erillisissä seminaarisarjoissa tai tohtoriohjelman järjestämässä seminaaritilaisuudessa.
Opintoihin voi sisällyttää myös muiden laitosten, tohtoriohjelmien ja yliopistojen kursseja sekä kesäkouluja, seminaareja, kirjatenttejä tai muita suoritteita, mikäli nämä tukevat tutkimustyötä. Tohtoriohjelma pyrkii järjestämään tutkimusseminaareja ja metodiopintoja. Pääohjaaja arvioi suoritteiden soveltuvuuden opintokokonaisuuteen.
Olemme koonneet väitöskirjatutkijan tietopankin Kamu-verkkopalveluun, josta löydät kattavasti tietoa tohtorikoulutuksen eri vaiheisiin:
- Tohtorikoulutuksen aloittaminen
- Tohtorikoulutukseen liittyvät opinnot
- Kansainvälistyminen tohtorikoulutuksessa
- Ohjaus ja tuki tohtorikoulutuksessa
- Väitöstutkimuksen tueksi
- Tohtorikoulutuksen rahoitus
- Väitöskirjatutkijan hyvinvointi ja vapaa-aika
- Väittelylupa ja väitöskirjan tarkastaminen
- Väitöskirjan julkaiseminen
- Väitöstilaisuus ja karonkka
- Tohtoritutkinnon valmistuminen
- Lisensiaatintutkinto
- Tohtorin ura ja alumnitoiminta
