Tarkenna hakuasi

Lasten ja nuorten terveysoppimisen ympäristöt profiilikuva

Lasten ja nuorten terveysoppimisen ympäristöt

Tutkimusryhmä
01.09.2022 -
Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Lääketieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta

Tutkimusryhmän kiinnostuksena ovat lasten ja nuorten terveysoppimisen formaalit ja informaalit ympäristöt.

Lasten terveyden ja hyvinvoinnin painotus on säilynyt kansallisten ja kansainvälisten linjausten painopistealueena vuodesta toiseen. Lasten terveyttä määrittää häntä kasvattavien aikuisten toiminta ja sitä ohjaavat arvot. Kodin ohella koulu on keskeinen lasta ohjaava ja kasvattava yhteisö. Koulut ovat lapsille tärkeitä oppimisympäristöjä sekä akateemisesti että terveyden lukutaidon ja terveyskäyttäytymisen kehittymisen näkökulmista. Sekä lapsuudessa että siirryttäessä nuoruusikään, lähiyhteisöjen terveysohjannalla on keskeinen ehkäisevä vaikutus lasten terveysongelmiin ja riskikäyttäytymiseen. Kotona vanhemmat tukevat lapsen terveysoppimista kasvatuksellisin ja koulussa kouluyhteisön jäsenet terveysopetuksen ja -ohjannan keinoin. Näiden kahden keskeisen kasvuympäristön välinen yhteistyö nykypäivän nopeasti muuttuvissa olosuhteissa vaatii kuitenkin entistä tiiviimpää ja tavoitteellisempaa yhteistyötä kodin ja koulun välillä sekä tietoa yhteistyön toteutumisesta pitkällä aikavälillä.

Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään lasten ja nuorten terveysoppimisympäristöjä parhaillaan kolmessa osahankkeessa:

  1. Kodin ja koulun välinen terveysyhteistyö (2023/2024) on tutkimus, jossa tarkastellaan ja verrataan koti-koulu-yhteistyön tekijöitä ja toteutumista vuosina 2015, 2023 ja 2030 muuttuvien globaalien ympäristöjen näkökulmasta. Ensimmäinen määrällinen aineisto on kerätty 51 suomalaisesta peruskoulusta (kyselylomakkeet/vanhemmat ja opettajat) vuonna 2015 ja uudelleen vuonna 2023 (ja 2030). Laadullinen aineisto (haastattelut/vanhemmat ja opettajat) kerätään vuosina 2024 (ja 2030) hankkeen yhteistyökumppanin Suomen Vanhempainliiton verkostojen ja kouluyhteistyön kautta. Tutkimushanke on saanut alkunsa Marjorita Sormusen 2012 julkaistusta väitöskirjasta, jossa tutkittiin ja kehitettiin kodin ja koulun terveyskumppanuutta. Tämän jälkeen hankkeesta on julkaistu useita kansainvälisiä tutkimusartikkeleita (ks. julkaisut).
  2. Nuorten seksuaaliterveys -teemassa kuvataan ja arvioidaan sosiaalisen markkinoinnin lähestymistavan periaatteiden mukaisesti rakennettua interventiota ja sen vaikuttavuutta 8.-luokkalaisten seksuaaliterveyteen liittyvien tietojen, asenteiden ja kommunikaation näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää nuorten seksuaaliterveyden edistämisessä monialaisesti. Tutkimus on Hanna Putkosen väitöskirjatutkimus.
  3. Nuorten aurinkosuojautuminen -tutkimus kohdistuu Suomessa hyvin vähän tutkittuun aiheeseen. Laura Mikkolan väitöskirjatutkimuksen tavoitteina on on tuottaa tietoa 15–16-vuotiaiden nuorten aurinkosuojautumistiedoista ja aurinkosuojautumiskäyttäytymisestä, mitata aurinkosuojautumisviestinnän vaikuttavuutta sekä mitata nuorten auringon UV-säteilylle altistumista dosimetrejä käyttäen. Joulukuussa 2023 Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä julkaistussa artikkelissa ”Aurinkosuojautuminen 16-20-vuotiaiden nuorten kokemana” keskeisenä havaintona oli, että aurinkoon liittyvät tiedot vaikuttivat nuorten suojautumiseen, mutta varsin hyvätkään tiedot eivät taanneet riittävää aurinkosuojautumista. Nuorten mukaan aurinkosuojautumista olisi mahdollista edistää puhumalla aiheesta enemmän ja lisäämällä nuorten auringon haittoihin ja aurinkosuojautumiseen liittyvää tietoa niin kouluissa kuin sosiaalisessa mediassakin.

Yhteistyö

Julkaisut

24 kappaletta