Silmätautien alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimukseni käsittelee silmänpohjan ikärappeumaa (AMD) sekä sen kehittymiseen ja etenemiseen vaikuttavia tekijöitä. Ikärappeuma on yleisin näkövammaisuuteen johtava sairaus ikääntyvässä väestössä, mutta ymmärrys sen syntymekanismeista ja etenemisestä on edelleen puutteellista. Väestön ikääntyessä hoidettavien AMD-tapausten määrä kasvaa noin kymmenen prosenttia vuodessa.
AMD jaetaan kuivaan ja kosteaan muotoon. Kuiva AMD on yleisin tautimuoto, eikä siihen ole tällä hetkellä hyväksyttyä hoitoa Euroopassa. Kostean AMD:n etenemistä voidaan hidastaa silmän sisäisillä lääkeaineinjektioilla, mutta hoito ei paranna sairautta eivätkä kaikki potilaat saa siitä riittävää hyötyä. Siksi on tärkeää tunnistaa tekijöitä, jotka vaikuttavat sairauden puhkeamiseen ja etenemiseen, jotta tulevaisuudessa voitaisiin kehittää tehokkaampia hoitomuotoja sekä yksilöllisempiä keinoja ehkäistä näön heikkenemistä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimuksessani havaittiin, että tupakointi ja korkea painoindeksi (BMI) liittyvät kostean AMD:n varhaisempaan ilmenemiseen. Lisäksi verkkokalvon sisäisen nesteen esiintyminen ennusti nopeasti etenevää tautia ja liittyi myös verkkokalvon rakenteen peruuttamattomiin muutoksiin.
Lisäksi kosteaa AMD:tä sairastavien potilaiden seerumin RNA-profiilianalyysin osoitettiin heijastavan verkkokalvolla tapahtuvia rappeumamuutoksia sekä sairauden etenemistä. Erityisen kiinnostavaksi löydökseksi nousi tioredoksiiniin liittyvä kalvonläpäisevä proteiini 4 (TMX4), joka osallistuu soluvaurioiden korjaamiseen. Pitkäaikaisseurannassa havaittiin, että pitkäaikainen kortikosteroidi- ja immunosuppressiivinen lääkitys liittyy suurentuneeseen AMD:n kehittymisen riskiin. Havainnon taustalla ovat mahdollisesti kuitenkin perussairaudet, joihin lääkitykset on määrätty, ja kyseisiin sairauksiin liittyvä elimistön tulehdustila. Tästä aiheesta tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta tarkemman ymmärryksen saavuttamiseksi.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan tekijöitä, jotka vaikuttavat AMD:n ilmaantumiseen ja etenemiseen. Tietoa voidaan hyödyntää riskipotilaiden tunnistamisessa, seurannan optimoinnissa sekä yksilöllisempien hoitostrategioiden kehittämisessä.
Lisäksi tutkimuksessa tunnistetut biologiset molekyylit, kuten TMX4, auttavat patogeneesin ymmärtämisessä ja voivat avata uusia hoitokohteita kaikissa AMD:n muodoissa. Tulokset myös korostavat systeemisten tautitilojen merkitystä silmänpohjan ikärappeuman riskitekijöinä, mikä voi tukea kokonaisvaltaisempaa potilaiden hoitoa ja riskinarviointia.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimus perustui useisiin kliinisiin ja molekyylibiologisiin aineistoihin. Yksi keskeisistä aineistoista koostui Kuopion yliopistollisessa sairaalassa hoidettujen kostean AMD:n potilaiden kliinisistä tiedoista ja silmän kuvantamisaineistoista, joiden avulla arvioitiin sairauden etenemiseen vaikuttavia tekijöitä.
Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin kosteaa AMD:tä sairastavien potilaiden seerumin RNA-profiileja ja verrattiin niitä verkkokalvon muutoksiin. Systeemisten riskitekijöiden selvittämiseksi hyödynnettiin Pohjois-Savon alueella asuvien naisten pitkittäisseuranta-aineistoa, jonka avulla arvioitiin muun muassa lääkitysten yhteyttä AMD:n kehittymiseen. Näiden kliinisten, epidemiologisten ja molekyylibiologisten menetelmien yhdistäminen mahdollisti sairauden etenemisen tarkastelun useista eri näkökulmista.
Filosofian maisteri Hanna Heloterän väitöskirja Insights into the modulation of age-related macular degeneration: molecular and systems-level perspectives (Silmänpohjan ikärappeuman säätelyn mekanismit: molekulaariset ja systeemitason näkökulmat) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Panu Jaakkola Turun yliopistosta ja kustoksena professori Kai Kaarniranta Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
FM Hanna Heloterä, [email protected]
