Parhaillaan käynnissä olevassa eurooppalaisessa tutkimushankkeessa havaittiin, että syyt populististen liikkeiden kannattamiseen ovat monisyisiä. – Haastatteluaineistomme perusteella populistisia teemoja nousee esiin myös muiden puolueiden kuin perussuomalaisten äänestäjiltä sen mukaisesti, mistä teemoista puhutaan, professori Inari Sakki kertoo.
Inari Sakki aloitti Itä-Suomen yliopiston sosiaalipsykologian professorina helmikuun alussa. Hän johtaa populismiin liittyviä Suomen Akatemian ja Koneen säätiön rahoittamia hankkeita ja on mukana Sveitsin kansallisen tiedesäätiön rahoittamassa PopRep-hankkeessa, jossa tarkastellaan populistisen representaation malleja neljässä Euroopan maassa. Suomen lisäksi populismin ilmenemismuotoja tarkastellaan Sveitsissä, Kreikassa ja Ranskassa.
Tutkimuksessa populismia tarkastellaan määrällisten ja laadullisten aineistojen pohjalta. Sakin tutkimusryhmä tekee parhaillaan syvähaastatteluja neljässä tutkimuksen kohdemaassa. Suomessa on haastateltu eri-ikäisiä ja eri puolilla Suomea asuvia ihmisiä. Haastatteluja on tehty 55.
– Mukana on eri puolueita äänestäneitä ihmisiä. Aineisto on äärimmäisen kiinnostava ja siitä nousee esiin populismin vetovoiman taustalla olevien tarinoiden ja syiden kirjo.
Hankkeessa tarkastellaan myös erilaisilla sosiaalisen median alustoilla jaettavien ja siellä kiertävien populistipoliitikkojen retoriikkaa, vaalimateriaalia ja niiden vastaanottoa, jolloin keskiössä on populistisen viestin visuaalinen ja multimodaalinen rakentuminen. Niin ikään syvähaastatteluissa on hyödynnetty monipuolisesti erilaisia aineistoja kuten kuvia, uutisia ja numeerisia tilastoja.
–Tutkittaessa tunteita ja mielikuvia ihmisten on usein helpompaa puhua näkemiensä kuvien pohjalta, Sakki sanoo.
Mielikuvien manipuloinnilla voidaan mobilisoida jopa sotia
Sakin tutkijanuran punaisena lankana on ollut itsestään selvinä pidettyjen ilmiöiden purkaminen ja tunnistaminen. Hän on tutkinut muun muassa identiteettiä, naisvihaa, vihapuhetta ja populismia. Näitä ilmiöitä Sakki tarkastelee kansallisten ja eurooppalaisten identiteettien, historian opetuksen, poliittisen retoriikan ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Sakin tutkimuksen keskeisenä lähtökohtana on sosiaalisten representaatioiden teoria. Sosiaaliset representaatiot ovat yhdessä muodostettuja arkiteorioita ja käsityksiä ihmisille merkityksellisistä asioista. Sakki hyödynsi lähestymistapaa jo väitöstutkimuksessaan, jossa hän tarkasteli, miten Euroopan eri maissa kasvatetaan eurooppalaisiksi sekä miten kansallista ja eurooppalaista identiteettiä rakennetaan.
– Tutkijana minua kiinnostaa se, miten erilaiset mielikuvat rakentavat yksilön ja yhteiskunnan suhdetta. Ihmisten toimintaa ja todellisuuteen orientoitumista ei ohjaa ainoastaan tieto ja omat mielikuvat, vaan myös luulo, eli erityisesti se, mitä luulen ”muiden” tietävän ja se, mitä luulen ”muiden” tietävän siitä, mitä minä tai ”me” tiedämme. Mielikuvilla on tärkeä merkitys ja niitä voidaan käyttää myös poliittisiin tarkoitusperiin eli kärjistäen voi sanoa, että jopa sotien syttyminen on pitkälti mielikuvilla manipulointia, Sakki toteaa.
Suomi ja Sveitsi ovat eri populismin ulottuvuuksilla tarkasteltuna maltillisia
Eliitinvastaisuus, kansan ja eliitin välinen ero sekä ajatus kansan suvereniteetista eli itsemääräämisoikeudesta ovat populismille tyypillisiä piirteitä. Vaikka maahanmuuttovastaisuus liitetään populismiin, se ei Sakin mukaan ole populismin välttämätön ulottuvuus.
– Maahanmuuttovastaisuus on tyypillistä tietynlaisessa populismissa, mutta ei populismissa lähtökohtaisesti. On hyvä muistaa, että populismia on ollut kauan ennen maahanmuuttokysymyksen politisoitumista.
Eurooppalaisen PopRep-tutkimushankkeen alustavien tulosten perusteella Suomessa ja Sveitsissä populismin ulottuvuudet ovat maltillisia, toisin kuin Kreikassa ja Ranskassa. Tutkimuksen pohjalta voidaan mahdollisesti esittää arvioita siitä, onko Suomen puoluekentässä populistisesti leimautuneita puolueita.
Populismin mekanismeja on tärkeä tutkia
Sakki muistuttaa, että on tärkeää tutkia, mistä populismi ammentaa voimansa.
– Tulee muistaa, että kaikki populismi ei missään nimessä ole pahasta, vaan se voi tuoda kauempana poliittisesta valtavirrasta olevien ääniä kuuluviin.
On kuitenkin myös joitakin ihmisryhmiä ja ihmisoikeuksia vahingoittavia populismin mekanismeja, joita Sakki on tutkimuksissaan pyrkinyt avaamaan. Hän on muun muassa vaalivideoita tutkiessaan havainnut, että esimerkiksi maahanmuuttovastaiset viestit on rakennettu taitavasti vastaanottajia viihdyttäviksi rasistiseksi tulkittavaa kuva- ja äänimaailmaa hyödyntävien keinojen avulla.
– Huolestuttavaa on myös, miten naisviha kytkeytyy populistiseen viestiin. Onkin tärkeää purkaa auki populististen viestien sisältöä, jota rakennetaan tietoisesti retoriikan, huumorin ja populistisen kuvaston kautta.
Sosiaalipsykologinen tutkimus ei voi sivuuttaa nyky-yhteiskunnan visuaalisuutta
Ajankohtaisena ilmiönä populismi kiinnostaa tällä hetkellä monia politiikan ja yhteiskuntatieteiden tutkijoita. Sosiaalipsykologiassa populismia on tutkittu vähemmän, vaikka se kiinteästi liittyy sosiaalipsykologisiin prosesseihin, kuten representaatioihin, tunteisiin ja identiteetteihin, jotka ovat myös Sakin populismitutkimuksen teoreettisessa ytimessä. Populismitutkimuksen rinnalla, toisena tärkeänä teemana Sakin tutkimuksessa on kollektiivisen muistin, kansallisen identiteetin ja eurooppalaisuuden tutkimus.
Jälkimmäiseen aihepiiriin liittyen Sakki johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa Kansakunnan tarinat -hanketta, jossa tarkastellaan sosiaalipsykologisesta näkökulmasta historiaan liittyvien käsitysten syntyä, luonnetta ja käyttöä mediassa, politiikassa ja opetuksessa.
Hankkeessa on tutkittu, kuinka kansallinen tarina rakentuu mediassa, sekä millainen rooli koululla ja historian opetuksella on kansalaisuus- ja eurooppalaisuuskasvatuksessa. Lisäksi siinä on tarkasteltu toiseuden rakentumista poliittisessa retoriikassa muun muassa pakolaisuuden representaatioiden kautta. Tutkimusaineisto on monipuolinen sisältäen erilaisia media-aineistoja, kulttuurituotteita, koulukirjoja ja poliitikkojen puheita.
– Kolmas, itselleni tärkeä tutkimuksen päälinja on teoreettis-metodologinen. Visuaalisuudesta on tullut nyky-yhteiskunnassa entistä tärkeämpää, eikä sosiaalipsykologia voi sivuuttaa tätä. Haluankin olla laajentamassa sosiaalisten representaatioiden ja diskurssien tutkimusta multimodaalisen tutkimuksen kentälle. Uskon tällaisen lähestymistavan tarjoavan parempia välineitä sosiaalisesti rakentuvan todellisuuden sävykkäämpään ymmärtämiseen ja esimerkiksi vaikeasti sanallistettavien, tarkoituksellisesti vaiettujen ja jopa tiedostamattomien arkiajattelun sisältöjen tarkasteluun.
Inari Sakki
- Professori, sosiaalipsykologia, Itä-Suomen yliopisto 1.2.2022 alkaen.
- Sosiaalipsykologian dosentti, Helsingin yliopisto, 2015.
- Valtiotieteiden (sosiaalipsykologia) tohtori, Helsingin yliopisto, 2010.
- Valtiotieteiden maisteri, Helsingin yliopisto, 2005.
Tärkeimmät tehtävät
- Apilaisprofessori, sosiaalipsykologia, Itä-Suomen yliopisto, 2018–2022.
- Akatemiatutkija, Helsingin yliopisto 2016–2018; Itä-Suomen yliopisto 2018–2022.
- Akatemian tutkijatohtori, Helsingin yliopisto, 2011–2015.
- Yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto, 2011.
Lisätietoja
Professori Inari Sakki, puh. 050 472 3402, inari.sakki(at)uef.fi
Painolaatuiset kuvat mediakäyttöön (kuvat: Samuli Sivonen, Soluna Image):
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/46218?encoding=UTF-8
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/46219?encoding=UTF-8
