Viime keväänä yli miljoona suomalaista siirtyi tekemään etätyötä kotikonttoriin Covid19-pandemian vuoksi. Etätyö tulee lisääntymään tulevaisuudessa, mutta sen kokonaisvaltaisesta kuormituksesta ei ole vielä saatavilla tutkittua tietoa. Etätyön olosuhteita kehittämällä tuetaan työntekijöiden terveyttä työkykyä ja hyvinvointia.
Tammikuussa alkaneessa Etätyöpisteiden olosuhteet (ETERGO) -tutkimuksessa selvitetään etätyön kuormitusta kokonaisvaltaisesti.
— Nyt alkanut tutkimus on erittäin innovatiivinen, sillä selvitämme ensimmäistä kertaa etätyöolosuhteita kokonaisuudessaan, ottaen huomioon fyysisen ja kognitiivisen ergonomian, yhteisöllisyyden, sisäilman sekä niiden yhteydet työstä palautumiseen, työkykyyn ja terveyteen, kertoo tutkijatohtori Maija Leppänen Sisäympäristön ja työhygienian tutkimusryhmästä.
— Tavoitteemme on selvittää mittauksin ja kyselyin etätyöpisteiden sisäilmaolosuhteita, kuten lämpötilaa, kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta, painesuhteita, kemiallisia epäpuhtauksia ja ilmanvaihtoa. Kartoitamme myös etätyön kognitiivisia vaatimuksia ja kuormitustekijöitä, ja tutkimme poikkeavatko ne toimistojen olosuhteista.
Tutkimuksen toteuttavat yhteistyössä ympäristö- ja biotieteiden laitoksen Sisäympäristön ja työhygienian tutkimusryhmä ja kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön Työterveys ja ergonomia -tiimi. Kognitiivisen ergonomian asiantuntemusta saadaan Työterveyslaitoksesta. Projektia rahoittavat Työsuojelurahasto ja osallistuvat organisaatiot.
Työolosuhteita kartoitetaan kotona ja toimistossa
Tutkimuksessa kartoitetaan etätyöpisteiden olosuhteita ja verrataan niitä samojen henkilöiden työpisteisiin toimistoympäristössä.
—Haussa on 70-100 henkilön työpisteet toimistossa ja kotiympäristössä. Kumppaninamme on yliopiston lisäksi Joensuun kaupunki, ja tutkittavat rekrytoidaan yliopiston ja kaupungin henkilökunnista, Leppänen sanoo.
Työpisteille tehdään kartoitus, jossa selvitetään sisäilma- ja ergonomisia olosuhteita mittauksin ja kyselyin. Kognitiivisen ergonomian ja kuormituksen kyselyt tehdään kolme kertaa hankkeen aikana.
—Tutkimukseen osallistujat pääsevät osallistumaan kognitiivisen ergonomian verkkokoulutukseen. Tämä interventio tehdään hyödyntäen Työterveyslaitoksen Sujuva aivotyö -verkkokoulutusta, jossa osallistujat tekevät videoita, luettavaa materiaalia, tehtäviä, testejä ja keskusteluita sisältävän koulutuksen itsenäisesti.
Tavoitteena verkkokoulutuksessa on ymmärtää aivotyön piirteet ja luonne, tunnistaa sujuvan aivotyön esteet ja edistäjät, oppia hallitsemaan työn kuormitustekijöitä ja sujuvoittamaan työtä, oivaltaa työyhteisön keinoja aivotyön sujuvoittamiseksi sekä kokeilla käytännössä kognitiivista ergonomiaa parantavia asioita.
—Kun etätyön mahdolliset ongelmakohdat löydetään, niihin voidaan myös etsiä ratkaisuja. Kehitämme samalla ohjeistusta etätyötä haittaavien tekijöiden omatoimiseen tunnistamiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen, Leppänen kertoo.
Lisätietoja tutkimuksesta: Maija Leppänen, puh. 040 355 2893, maija.leppanen (a) uef.fi
Lisätietoa Työterveyslaitoksen kognitiivisen ergonomian menetelmistä
