Tekoälysovelluksia voi käyttää tieteellisen tiedonhaussa hyväksi monessa eri vaiheessa. Se sopii erityisen hyvin tiedonhaun suunnitteluvaiheeseen ja myös varsinaiseen tiedonhakuun, jos vain pieni määrä lähteitä on riittävästi. Tekoälyä on myös integroitu moniin jo olemassa oleviin tiedonhaun välineisiin.
Tekoälyn avulla ei ainakaan vielä voi tehdä kattavaa ja systemaattista hakua, joka sisältäisi eri lähteitä monipuolisesti eri paikoista haettuna. Tekoälyn tuottamat vastaukset pitää aina tarkistaa itse, kuten usein muutoinkin tekoälyä käytettäessä.
Kehota ja keskustele:
Hyödynnä tekoälysovellusten keskusteluominaisuutta tiedonhaussasi. Voit esittää sovellukselle jatkokysymyksiä joko itse tai valmiista vaihtoehdoista valiten. Keskustelun kautta saat usein tarkempia vastauksia ja paremman kokonaiskuvan aiheesta. Kokeile sanoittaa kehotteita eri tavoin ja testaa erilaisia keskustelunaloituksia.
Tutustu ohjeisiin:
Opiskelussa ja tutkimuksessa on syytä noudattaa sen käytöstä annettuja ohjeita. Tutustu UEFin tekoälypolitiikkaan (UEF-intrassa) sekä tiivistelmään Tekoälypolitiikka opiskelijoille Itä-Suomen yliopistossa. Jos tekoälyn käyttö on sallittu, yleisesti ohjeistetaan aina kertomaan, millä tavoin sitä on työssä käytetty.
Muista aina tietoturva! Tekoälylle ei lähtökohtaisesti saa antaa henkilökohtaisia tai salassa pidettäviä tietoja. Katso tarkempia tietoja UEFin ohjeista.
Tiedonhaku tieteellisistä tietokannoista
Perinteisiin kirjasto- ja kirjallisuusviitetietokantoihin on lisätty tekoälytyökaluja. UEF-Primossa työkalu on nimeltään Primo tekoälyavustaja, Web of Science -tietokannassa Research Assistant ja Scopus-tietokannassa Scopus AI. Ohjelmistot hyödyntävät sekä ulkopuolisia kielimalleja että omia teknologioitaan.
Linkki tekoälyavustajiin on näiden tietokantojen sisällä. Aukaise Scopus ja Web of Science UEF-Primon kautta, jotta käyttöoikeus on aina voimassa.
Työkaluissa on samankaltaisuuksia:
- Haku tapahtuu luonnollisella kielellä: kirjoita kysymys tai hypoteesi.
- Haun voi tehdä eri kielillä, myös suomeksi.
- Haku käännetään tekoälyn avulla ensin englanniksi, joten käännös kannattaa tarkistaa.
- Jatkokysymykset ovat samalla kielellä kuin alkuperäinen kysymys.
- Ohjelma hakee muutaman sopivan lähteen tietokannan omista aineistoista ja muodostaa niiden avulla vastauksen kysymykseen.
- Vastauksessa on näkyvillä viittaukset käytettyihin lähteisiin.
- Hakua voi jatkaa valmiiksi muotoilluilla, tarkentavilla kysymyksillä, tai kysyä itse omia kysymyksiä
UEF-Primon tekoälyavustajaa voi käyttää vain kirjautumalla UEF-Primoon joko UEF-tunnuksilla (uefilaiset) tai kirjastokortilla (muut asiakkaat).
Ohjelma ei jaa käyttäjien dataa eikä syötteitä kolmansille osapuolille eikä käytä niitä kielimallien kouluttamiseen, ellei käyttäjä anna tähän erikseen lupaa kysyttäessä. Silti tietoturva kannattaa aina muistaa ohjelmaa käytettäessä.
Hakeminen
Haku aloitetaan kirjoittamalla kysymys jostakin aiheesta valitsemallasi kielellä. Kysymysmuotoinen kehote toimii paremmin kuin yksittäiset termit ilman kontekstia.
Tekoälyavustaja käyttää lähteiden hakemiseen UEF-Primon kansainvälisten artikkeleiden hakuryhmää. Nimestään huolimatta hakuryhmä sisältää artikkeleiden lisäksi myös muita julkaisutyyppejä, kuten kirjoja. Halutessasi voit rajata haun kohdistumaan vain kirjoihin tai vaikkapa vain vertaisarvioituihin julkaisuihin.
Ohjelma tarjoaa vastauksen jälkeen valmiita jatkokysymyksiä. Keskustelua ei voi jatkaa omilla kysymyksillä, joissa viitataan aiempiin kysymyksiin.
Yhteenveto
Ohjelma tekee aiheesta yhteenvedon enintään viiden löytämänsä tuloksen sekä kielimallien avulla.
Jos et ole tyytyväinen vastaukseen, voit tehdä haun uudelleen. Lisäksi voit antaa arvion vastauksen laadusta ja siten kouluttaa tekoälyavustajaa. Tällöin tekemäsi haun tiedot välitetään eteen päin.
Lisätiedot
Viiden löydetyn lähteen lisäksi on mahdollista tehdä aiheesta valmiiksi muotoiltu haku, joka esittää kaikki löytämänsä tulokset kansainvälisten artikkeleiden hakuryhmästä. Hakulause on nähtävillä ja se on usein aika väljä, joten tuloksia saattaa tulla runsaasti.
Haun tallentaminen
Ohjelma tallentaa tehdyt haut ja niihin voi palata myöhemmin uudelleen. Maksimimäärä tallennettuja hakuja on 200. Tehtyjä hakuja voi itse poistaa hakuhistoriasta.
Ohjelmaan syötettyjä tietoja ei tallenneta järjestelmään, mutta voidaan käyttää ohjelman toiminnan kehittämiseen. Tietoturva kannattaa siis muistaa tässäkin ohjelmassa.
Hakeminen:
Ohjelma muokkaa käyttäjän tekemästä kehotteesta ensin luonnollisen kielen kysymyksen englanniksi, hakukielestä riippumatta, ja sen jälkeen useimmiten muotoilee aiheesta myös oikean hakulauseen. Hakulauseessa huomioidaan vaihtoehtoisia sanoja.
Hakulause on käyttäjän nähtävillä, joten siitä voi tarkistaa, onko keskeiset termit huomioitu.
Ohjelma käyttää hakuun myös muita tekniikoita kuin hakulausehaku.
Scopus AI:lta voi kysyä myös muuta kuin varsinaisia tutkimuskysymyksiä, esimerkiksi hakusanoja tietylle käsitteelle.
Tiivistelmät:
Vastaus perustuu Scopuksen aineistoihin vuodesta 2003 lähtien. Lähteitä Scopus käyttää kymmenkunta, joskus hieman enemmän, joskus vähemmän. Lähteiden valinta perustuu erityisesti tiivistelmien tekstiin ja siihen vaikuttavat aiheenmukaisuus, tietojen tuoreus, viittausten määrä sekä erityisesti semanttinen yhteensopivuus kysymyksen kanssa.
Vastauksessa on itse asiassa kaksi erilaista tiivistelmää. Toinen, expanded summary, vastaa kysymykseen hieman seikkaperäisemmin ja käyttää enemmän lähteitä, enintään 20.
Lisätiedot
Ohjelma esittää aiheesta käsitekartan. Käsitekartta kertoo tarkemmin aiheeseen liittyvistä yksittäisistä käsitteistä. Yhteenvedossa on viittaukset lähteisiin.
Ohjelma nostaa esiin kolme alan keskeistä tutkijaa perustuen aiheeseen sekä artikkelien ja viittausten määriin.
Ohjelma listaa aiheeseen liittyvät keskeiset julkaisut, jotka valitaan viittausmäärien perusteella. Nämä julkaisut voivat olla vuotta 2003 vanhempiakin.
Lisäksi ohjelma analysoi aiheeseen liittyviä julkaisuja ja erittelee niistä jo vakiintuneita sekä nousevia teemoja.
Jatkokysymykset
Ohjelmalle voi esittää valmiiksi muotoiltuja jatkokysymyksiä tai kysyä omia tarkentavia kysymyksiä samasta aiheesta.
Haun tallentaminen
Jos olet kirjautunut sisään Scopus tilillesi, tehdyt haut ja keskustelut tallentuvat ohjelmaan. Tallennuksen voi ottaa pois päältä valitsemalla 'Temporary conversation' ruudun oikeasta ylälaidasta. Yksittäisen haun voi halutessaan hävittää itse.
Lue lisää ohjelman toimintaperiaatteista ja tietoturvasta (englanniksi).
Lue tarkempi kuvaus ohjelman tuottamista vastauksista (englanniksi).
Ohjelma ei jaa käyttäjien dataa eikä syötteitä kolmansille osapuolille eikä käytä niitä kielimallien kouluttamiseen. Silti tietoturva kannattaa aina muistaa ohjelmaa käytettäessä.
Hakeminen
Haun voi aloittaa suoraan kysymyksellä. Toinen tapa on tehdä haku ohjatummin kohdasta 'Topic'.
Ohjelma tekee haun käyttäen kysymyksen keskeisiä sanoja, myös sanavaihtoehtoja. Hakutuloksen tulosmäärä on näkyvillä ja sitä voi selailla.
Hakukysymyksen voi sanoittaa hakemaan tietynlaisia julkaisuja, esimerkiksi uusimpia tai eniten viitattuja artikkeleita.
Ohjatusti voi myös tehdä haun 'Literature review'. Tässä haussa ohjelma kysyy tiettyjä tarkentavia tietoja ja esittää erilaisia vaihtoehtoja ennen varsinaisen haun tekemistä.
'Journal' auttaa tunnistamaan aiheeseen liittyvät alan keskeiset lehdet, ei yksittäisiä artikkeleita.
Tiivistelmät
Vastaus perustuu koko Web of Science Core collectionin aineistoon. Jos haluaa painottaa uudempia lähteitä, se kannattaa mainita kysymyksessä ”… based on recent documents …”. Vastauksen koostamiseen käytetään 25 lähdettä. Lähteiden valinta perustuu erityisesti tiivistelmien tekstiin ja siihen vaikuttavat aiheenmukaisuus, viittausten määrä sekä semanttinen yhteensopivuus kysymyksen kanssa.
Käytettyjen kahdeksan lähteen lisäksi pääsee tarkastelemaan koko alkuperäisen haun tuloslistaa. Listan alussa on kerrottu hakulause, jolla tulokset on haettu.
Vastaus annetaan samalla kielellä kuin alkuperäinen kysymys.
Lisätiedot
Tarkempia tietoja annetaan alkuperäisen kysymykseen pääkäsitteeksi tulkitusta aiheesta, ei siis tarkasti itse kysymykseen liittyen.
Ohjelma esittää aiheesta käsitekartan. Käsitekartta listaa pääkäsitettä tarkentavia aiheita. Linkkien takaa saa valmiin, yleensä hyvin suuren, joukon lähteitä, jotka liittyvät kuhunkin aiheeseen.
Ohjelma myös kertoo, ketkä ovat aihetta erityisesti tutkineet. Eniten siteeratut kirjoittajat esitellään lyhyesti. Lisäksi voi tarkastella mitkä ovat viitatuimmat artikkelit ja kuinka paljon aihetta on julkaistu eri vuosina.
Jatkokysymykset
Ohjelmalle voi esittää valmiiksi muotoiltuja jatkokysymyksiä tai kysyä omia tarkentavia kysymyksiä samasta aiheesta.
Haun tallentaminen
Research Asssistant näyttää kaikki tehdyt haut istunnon ajan ja haun voi palata tekemään uudestaan. Jos käytössä on Web of Science -tili, voit myös tallentaa haut myöhempää käyttöä varten.
Katso ohjelman esittely ja ohjeet (englanniksi)
Lue lisää ohjelman toimintaperiaatteista ja katso lisää esimerkkejä hakukysymyksistä (englanniksi).
Artikkelihaku tekoälyn avulla
Tietokantoihin on tullut uutena toimintona hakutapoja, jotka mahdollistavat perinteisen tiedonhaun, eli artikkelien ja muiden julkaisujen hakemisen, tekoälyn avustamana. Käytännössä se tarkoittaa, että
- käyttäjä tekee haun luonnollisella kielellä
- ohjelma antaa vastauksena listan sopivista kirjallisuuslähteistä
- hakutulosta voi suodattaa filttereiden avulla
- ohjelma ei tee yhteenvetoa kysytystä aiheesta
- jatkokeskustelu ei ole mahdollista, eikä myöskään ”haun” muokkaaminen, paitsi kysymällä uudelleen
Tällainen hakutapa sopii hyvin pikaiseen tiedonhakuun tai käyttäjälle, joka ei tunne tiedonhaun tekniikoita, kuten Boolen operaattorit. Hakutulos ei ole yhtä täsmällinen tai kattava kuin hakulauseisiin perustuvassa haussa.
Luonnollisen kielen haku on SciFinderissa oletushakuna, eli aloitussivuna. Haku tehdään englanniksi.
Oletushaku antaa tulokset kaikista SciFinderin aineistoista (ml. aineet, reaktiot ja patentit). Kirjallisuustulokset ovat välilehdellä 'References'.
Ohjelma tekee yksinkertaisen sanahaun, jota rikastetaan tekoälyn avulla. Linkki 'Query Interpretation' kertoo ohjelman käyttämän yksinkertaisen sanahaun, mutta ei sitä, kuinka tekoälyä on käytetty lisänä.
Hakutulosta voi suodattaa tietokannan tavanomaisilla filttereillä ja analysoida valmiiksi annettujen kriteerien mukaan.
Luonnollisen kielen haku on käytettävissä Basic search -välilehdellä. Klikkaa kohta ’Natural language search’ aktiiviseksi.
Haun voi tehdä eri kielillä, myös suomeksi.
Ohjelman käyttämän hakulauseen voi tarkistaa linkistä ’Show refined query’.
Hakutulosta voi suodattaa filttereillä, jotka saa näkyviin ylhäältä, hakukysymyksen alta.
Smart Search -hakutapa hakee sekä julkaisuja että tutkijoita yhtäaikaisesti.
Toistaiseksi haun voi tehdä englanniksi sekä muutamalla muulla kielellä, ei suomeksi.
Haku tapahtuu sekä ohjelman muodostaman hakulauseen että ns. semanttisen yhteensopivuuden perusteella. Ohjelma ei kerro käyttämäänsä hakulausetta.
Hakutulokseen voi valita näkyville yhdistettyjen tulosten lisäksi vain semanttisen tai hakulausehaun (Boolean) tulokset.
Hakutulosta voi suodattaa tietokannan tavanomaisilla filttereillä ja analysoida viittaustyökaluilla.
Muita tekoälysovelluksia tiedonhaun eri vaiheisiin
Ensisijaisesti suositellaan käytettäväksi UEFin käyttöön hankittuja tekoälysovelluksia, joiden toimittajan kanssa on tehty sopimus henkilötietojen käsittelystä.
UEF-Primon, Scopuksen ja Web of Science -tietokannan lisäosien ohella tällainen sovellus on Microsoftin 365 Copilot Enterprise-versio, johon kirjaudutaan UEF Microsoft-tilin kautta. Kirjaudu osoitteessa: https://copilot.cloud.microsoft. Linkki Copilotiin löytyy myös UEF Intran vohvelivalikosta sekä Microsoftin ohjelmien (esim. Teams) sisältä. Puhelimeen voi ladata M365 Copilot-sovelluksen. UEF Intrassa kerrotaan lisää Copilotin käytöstä.
Tekoälyn tuottaminen vastausten avulla pääsee nopeasti käsiksi uuteen aiheeseen: mistä on kyse, millaisia osa-alueita aiheeseen liittyy. Tekoäly on myös hyvä apu käsitteiden määrittelyssä. Lue lisää aiheeseen tutustumisesta ja käsitteistä Tiedonhakijan oppaasta.
Voit edetä kahdella tapaa. Molemmissa tapauksissa kannatta varautua siihen, että tekoäly saattaa ”hallusinoida” eli tuottaa paikkansapitämätöntä tekstiä.
1. Lähde liikkeelle kysymällä tekoälyltä aiheesta. Vastauksen avulla pääset jäljille siitä, mitä aiheeseen kuuluu ja mihin kannattaa tiedonhakua suunnata. Huomioi, että jos aihe on itselle täysin vieras, on tekoälyn tuottaman vastauksen oikeellisuuden arviointi hankalaa. Tarkista tiedot siis oikeista tieteellisistä lähteistä.
Esimerkkejä keskustelunaloituksista:
- What means microaggression?
- Millaisia toimenpiteitä voidaan tehdä vesistöjen rehevöitymisen ehkäisemiseksi?
2. Tutustu aiheeseen ensin muualla, mm. lukemalla tutkimuskirjallisuutta ja kysy sitten tekoälyltä tarkentavia kysymyksiä. Kun olet jo tutumpi aiheen kanssa, osaat paremmin arvioida vastausten oikeellisuutta. Voit myös saada myös tarkempia tai osuvampia vastauksia, kun sisällytät kehotteeseen tutkimusaihettasi osuvasti kuvaavia käsitteitä ja hakusanoja.
Esimerkkejä keskustelunaloituksista:
- How can teachers promote a positive climate at elementary schools through inclusive classroom activities?
- ”Olen ideoimassa tutkielmani aihetta. Olen perehtynyt tutkimuskirjallisuuden avulla Lev Vygotskin teoriaan lähikehityksen vyöhykkeestä. Haluan vertailla tutkielmassani Vygotskin teoriaa johonkin muuhun oppimisen teoriaan. Luettele minulle viisi oppimisen teoriaa, jota voin mahdollisesti käyttää tutkielmassani vertailukohteena.”
Esimerkkejä sopivista tekoälysovelluksista:
- Copilot (Microsoft) (suositeltu)
- ChatGPT 4o-versiot (Open AI)
- Gemini (Google)
Hakusanat
Tekoälysovellukset osaavat jo hyvin ehdottaa hakusanoja tiedonhakua varten, parhaiten englanniksi, mutta myös suomeksi. Sovellukset pystyvät löytämään erikielisiä sanavastineita ja synonyymejä eri kielillä. Sovellukselta voi pyytää myös tietyn sanaston termejä.
Sovellukset eivät kuitenkaan ole kovin hyviä muotoilemaan hakusanoja sellaisiksi, että ne toimisivat tehokkaasti haettaessa tietoa erilaisista tieteellisten julkaisujen hakuun erikoistuneista tietokannoista. Sovellus saattaa esittää pitkähköjä sanaketjuja, esimerkiksi ‘dietary effects on gut microbial diversity’ tai ‘unen merkitys muistin toiminnalle’. Näitä pitää tarpeen mukaan pilkkoa pienemmiksi hakulausetta laadittaessa, esim. ‘diet - gut microbes - diversity’ tai ‘uni - muisti’.
Hakusanalistat ovat harvoin kattavia, ainakaan ensimmäisellä kerralla kysyttäessä. Sovellusta voi pyytää antamaan lisää sanoja ja ohjata siihen, millaisia sanoja toivoo. Hakusanoja voit pyytää jopa kymmeniä, joista voi valita parhaat. Kattavamman kuvan saamiseksi voit kokeilla useampaa tekoälysovellusta.
Kokonainen hakulause
Tiedonhakuun sopivimmat sovellukset osaavat myös muotoilla valmiita hakulauseita tietokantoja varten: hakusanat on yhdistetty operaattoreilla ja fraasit eli sanaliitot on merkitty. Sen sijaan sanankatkaisua ja yksittäisten sanojen muotoilua sovellukset eivät osaa yleensä huomioida. Sovellusta voi kyllä pyytää lisäämään sanankatkaisut, mutta se ei välttämättä suju optimaalisesti ilman tarkkaa ohjeistusta - helpompaa on tehdä katkaisut itse.
Arvioi aina itse, mitkä hakusanat lopulta ovat käyttökelpoisia juuri omaan aiheeseen. Myös hakulauseen loogisuus ja toimivuus pitää tarkistaa itse. Kuvassa on esitetty teknisesti oikea hakulausemalli ja seikat, johon pitää kiinnittää huomiota.
Esimerkkejä keskustelunaloituksista:
- “Löydätkö synonyymejä sanalle erityisherkkyys?”
- “Kerro tiedonhakua varten hakusanoja aiheesta puunkäytön vaikutukset pienhiukkaspäästöihin.”
- “If there are two main concepts: environmental effects and vehicles, can you give me synonyms and related search terms for these both in a table form, where concepts are in columns.”
- “Use Boolean logic to find publications about eating disorders and young people. Use several synonyms for both concepts.”
Esimerkkejä sopivista tekoälysovelluksista:
- ScopusAI (suositeltu)
- Copilot (Microsoft) (suositeltu)
- ChatGPT 4o-versiosta alkaen (OpenAI)
- Gemini (Google)
- Perplexity
FintoAI on hakusanoihin erikoistunut sovellus, joka ehdottaa sanoja YSO-sanastoon perustuen suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. FintoAI:lle annetaan syötteeksi teksti, esim. tiivistelmä, joka kuvaa aihetta.
Tässä osiossa esitellään muita kuin kirjallisuustietokantoihin integroituja sovelluksia. Niistä on tietoja ylempänä tällä sivulla.
Tietoa hakiessa kannattaa ensiksi erottaa ne sovellukset, jotka eivät itsessään hae tietoa mistään, vaan perustavat koko vastauksen ennaltakoulutettuun laajaan kielimalliin. Tällainen on esimerkiksi ChatGPT:n v. 2022 julkaistu perusversio, joka ei siis ole tietokanta eikä hakukone.
Monet muut laajoja kielimalleja hyödyntävät sovellukset tekevät työn eri tavoin, aitoja lähteitä hyödyntäen:
Generatiivista tekoälyä hyödyntävät sovellukset
Valitse sovellus, jossa tehdään aito tiedonhaku olemassa olevista lähteistä. Sovellus hyödyntää näitä tuottaakseen vastauksen. Haku voi kohdistua avoimeen verkkoon (esim. Copilot ja ChatGPT 4o) tai tiettyyn tietokantaan, jossa on valikoitua tietoa, esimerkiksi avoimesti julkaistuja tieteellisiä artikkeleita (esim. Consensus, Elicit). Haun tuloksena saadaan lyhyt vastaus kysymykseen tai tiivistelmä aiheesta sekä vastauksessa käytetyt lähteet.
Pyri kysymään asia selkeästi, mutta tiiviisti, ja sisällytä kysymykseesi riittävän tarkkoja termejä, jotta saat aiheenmukaisen vastauksen. Jaa monimutkainen tehtävä pienempiin osiin.
Tekoälyn tuottama vastaus perustuu usein hyvin pieneen määrään dokumentteja. On vain vähän tietoa siitä, kuinka sovellus valitsee käyttämänsä lähteet, mikä heikentää vastauksen luotettavuutta. Tarkista siis alkuperäiset lähteet, joihin tekoäly viittaa. Tee hakua myös itse, jotta saat kattavamman kuvan.
Huomioi, että tekoäly ei aina osaa tehdä mitä siltä pyydetään. Esimerkiksi, vaikka pyytäisit tekoälysovellusta perustamaan vastauksen vain tieteellisiin tai vertaisarvioituihin artikkeleihin, ei se välttämättä tee niin.
Jatkokeskustelussa tekoälyn kanssa voit pyytää esimerkiksi sovellusta muokkaamaan vastausta tietyn tyyppiseksi tai kysyä tarkentavia tietoja. Keskustelemalla saat usein paremman vastauksen kuin kertakysymällä.
Esimerkkejä keskustelunaloituksesta:
- “What are the key challenges in addressing environmental exposure in the Global South?”
- “What is the role of internal communication in organization change, based by articles in peer-reviewed journals?”
- “Miten flipped classroom -menetelmän oppimistulokset eroavat perinteisen opetuksen oppimistuloksista?”
- I am writing an academic essay about eating disorders in young adults and supporting the healing process. Could you suggest academic articles? Try to find peer-reviewed publications.
Esimerkkejä tekoälysovelluksista:
- Copilot (Microsoft) (suositeltu)
- ChatGPT 4.o-versiot (Open AI)
- Elicit
- Consensus
Tekoälyä käytetään tiedonhakusovelluksissa muutenkin kuin generatiivisiin kielimalleihin perustuen:
Hakutuloksia jäsentävät ja visualisoivat sovellukset
Näissä sovelluksissa tehdään tiedonhaku tietokannasta tavalliseen tapaan. Mainitut tietokannat sisältävät vain tieteellisiä julkaisuja, kuten artikkeleita, joten ne ovat luotettavia tiedonlähteitä. Sovellus käyttää tekoälyä ryhmittelemään hakutulosta, jolloin on helppo hahmottaa aiheeseen liittyviä teemoja. Haun lopputulos on luettelo lähteistä.
Esimerkkejä tekoälysovelluksista:
- Open Knowledge Maps
Haku olemassa olevan artikkelin perusteella
Jotkin sovellukset käyttävät lähtökohtana aiheeltaan jo sopivaksi tiedettyä tekstiä, esim. artikkeli tai tiivistelmä. Sovellus analysoi tekstin ja hakee sitä muistuttavia muita lähteitä. Haun lopputulos on siis luettelo lähteistä.
Esimerkkejä tekoälysovelluksista:
- Connected papers
- Elicit
- Keenious
- Research Rabbit
Lue lisää avoimesti käytettävistä, tieteellisen tiedon hakuun erikoistuneista hakukoneista Avoimen tiedon hakuoppaasta.
Monet perinteiset tietokannat (esim. Scopus, Web of Science) sisältävät samankaltaisen toiminnon, joka valitun artikkelin perusteella ehdottaa muita tietokannasta löytyviä lähteitä.
Eri viittaustyyleillä on omat yleiset ohjeensa, kuinka tekoälyyn viitataan tekstin sisällä ja lähdeluettelossa.
Esimerkiksi APAn tyylinen tekstiviittaus ChatGPT:hen on muotoa: (Open AI, 2024) ja lähdeluettelon merkintä:
Open AI (2024). ChatGPT (May 13 version) [Large language model]. https://chat.openai.com/chat.
Noudata kuitenkin aina ensisijaisesti oman oppiaineen tai julkaisijan ohjeistuksia tekoälyn käytöstä ja käytön raportoinnista sekä siihen viittaamisesta!
Lue lisää:
How to cite ChatGPT? (APA)
How do I cite generative AI in MLA style?
The Chicago Manual Style / Q&A
Tekoälyn rajoitteita tiedonhaussa
Rajatut lähteet:
Kun käytetään tekoälysovellusta, joka aidosti hakee olemassa olevia lähteitä, tekoälyn tuottama vastaus perustuu usein hyvin pieneen määrään dokumentteja. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka sovellus lopulta valitsee käyttämänsä lähteet, mikä voi heikentää vastauksen luotettavuutta. Osa olennaista lähteistä voi puuttua kokonaan. Tarkista siis alkuperäiset lähteet, joihin tekoäly viittaa. Onko tekoäly osannut tehdä oikeat johtopäätökset? Kiinnitä huomiota myös lähteen yleistettävyyteen ja ajantasaisuuteen.
Tee tiedonhakua myös muista lähteistä, esimerkiksi tieteellisen tiedon hakuun erikoistuneista tietokannoista, jotta saat kattavamman kuvan. Yleiset tekoälysovellukset hakevat tietoa vain avoimista lähteistä, eikä niillä ole pääsyä tietokantojen sisältämiin maksullisiin aineistoihin.
Vastauksen laatu vaihtelee:
Tekoälysovellukset, myös aitoja julkaisuja lähteinään käyttävät, voivat tuottaa virheellisiä tai vinoutuneita vastauksia. Vastaus ei myöskään ole aina täsmälleen samanlainen, vaikka asiaa kysyisi samalla tavalla.
Kirjautuminen ja maksullisuus:
Monia tekoälysovelluksia voi käyttää ilmaiseksi, mutta kapasiteetti ja ominaisuudet ovat rajoitetut. Maksamalla saa lisää tehoa. Ilmaisetkin versiot edellyttävät usein käyttäjätunnuksen luomista.
Yksityisyys:
Yksityisyyden suojan näkökulmasta tarkasteltuna tekoälysovellusten käyttöön voi liittyä ongelmia. Sovellukset pystyvät tallentamaan henkilökohtaisia tietoja ja käytyjä keskusteluja, joiden tietoja voidaan käyttää työkalun omiin tarkoituksiin ja mahdollisesti siirtää eteenpäin. Siksikin kannattaa suosia UEFin hankkimaa Microsoftin Copilot Enterprise -versiota, jossa tietojen käyttö sovelluksen ulkopuolella on estetty.
Tekijänoikeus:
Tekoälyn tuotoksilla ei ole tekijänoikeutta. Sen sijaan tekoälysovellus itse voi loukata tekijänoikeuksia käyttäessään netistä löytyviä aineistoja ilman lupaa. Monet kustantajat ja aineiston tarjoajat kieltävät jo suoraan sisältöjensä (artikkeleiden ym.) syöttämisen tekoälysovelluksiin sekä aineistojen käyttämisen tekoälysovellusten kehittämiseen ja kouluttamiseen.
Sivu on päivitetty viimeksi 12.9.2025.