KuBiCo-tutkimuksessa on kehitetty uusi mittausmenetelmä yhdessä Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen kanssa. Uudella menetelmällä voidaan mitata vastasyntyneen hiuksista altistekertymää, joka on tullut sikiöön äidin kautta. Mitattavissa ovat muun muassa ravintoaineet, lääkkeet ja päihteet, ilmansaasteet sekä muut ympäristön yhdisteet. Yksi näistä mitattavista yhdisteistä on kofeiini. Sikiön kofeiinialtistuksen arvellaan olevan erityisen suuri suomalaisilla odottajilla, koska kahvia kulutetaan Suomessa reilusti enemmän kuin missään muualla maailmassa.
Raskausaikana nautitun kofeiinin tai runsaan kahvinjuonnin arvellaan suurina annoksina aiheuttavan lapselle kasvaneen riskin vakaviinkin kehitys- ja terveyshaittoihin, kuten ennenaikaiseen syntymään ja pienipainoisuuteen, hermoston kehityshäiriöihin sekä jopa joihinkin harvinaisiin lapsuusiän syöpiin.
- Näyttö haitoista on aiemmin perustunut raskausajan ravitsemuskyselyiden perusteella arvioituun kofeiinin saantiin. Tämän menetelmän suuripiirteisyyden takia näyttö on kuitenkin ollut valitettavan heikkoa, epäselvää ja ristiriitaistakin. Kofeiinin todellisen saannin arviointi on myös riippuvaista ravinnon kofeiinilähteistä, jotka ovat eri väestöillä hyvin erilaiset ja samankin lähteen, kuten nautitun kahvin kofeiinivahvuus, vaihtelee myös väestön sisällä, kertoo lääketieteen kandidaatti ja tohtorikoulutettava Lauri Uusitalo.
Sikiön saama todellinen altistus ei ole ollut aiemmin mitattavissa. Vastasyntyneen hiusnäyte tarjoaa tähän ratkaisun: hiusnäytteestä on nähtävissä sikiöaikainen kofeiinikertymä viimeisten raskauskuukausien ajalta.
Kofeiinin saanti arvioidaan usein alakanttiin
Eurooppalainen suositusraja turvalliselle kofeiinin saannille raskausaikana on alle 200 milligrammaa vuorokaudessa eli noin 2-3 kupillista suodatinkahvia päivässä. KuBiCo-tutkimuksen 2900:sta äidistä jopa yli 40 prosenttia sai loppuraskauden ravitsemuskyselyn perusteella kofeiinia yli tämän suositusrajan. Lisäksi yli 300 vastasyntyneen hiusnäytteistä mitattu kofeiinikertymä viittaa siihen, että saanti on arvioitu alakanttiin.
- Mittaukset osoittivat, että ravitsemuskyselystä arvioitu ja vastasyntyneiden hiuksista mitattu kofeiini ovat linjassa, mutta useimmiten vastasyntyneestä mitattu kofeiini vastaa hieman korkeampaa tasoa, kuin mitä ravitsemuskyselyistä on laskettavissa. Varsinkin uudelleensynnyttäjien kohdalla kofeiinin saanti sekä lasten hiuksista mitattu kofeiini oli runsaampaa eli lähes kaksinkertaista ensisynnyttäjiin verrattuna. Tuloksista voisi myös päätellä, että uudelleensynnyttäjillä kofeiinin suodattuminen istukan läpi sikiöön on helpompaa kuin ensisynnyttäjillä, mutta tämä vaatii lisätutkimuksia, Lauri Uusitalo pohtii.
KuBiCon äideille kofeiinin suurin lähde ravitsemuksessa on ehdottomasti kahvi ja toisena tulevat kolajuomat. Kolajuomat ja kofeiinin piilolähde eli suklaatuotteet maistuvat enemmän ensisynnyttäjille, mutta uudelleensynnyttäjät juovat tutkijoiden yllätykseksi kaksi kertaa suuremman määrän energiajuomia. Tutkimusten tuloksia kofeiinin saannista ja hiusmenetelmästä julkaistaan alkuvuoden 2019 aikana. Nyt on kuitenkin käynnistynyt jo kofeiinitutkimuksen seuraava vaihe, jossa tohtorikoulutettava ja terveystieteiden maisteri Anni Lehtonen selvittää kofeiinipitoisuuksien yhteyttä lapsen myöhempään terveyskehitykseen.
- Tavoitteena on paitsi tunnistaa kofeiinin vaikutuksia raskauden etenemiseen ja lapsen terveyteen, mutta myös selventää raskaudenaikaisen ruokavalion suosituksia ja hälventää siihen mahdollisesti liittyvää epävarmuutta, Lehtonen kertoo.
Jo aiemmin tutkittujen haittavaikutusten lisäksi tutkijat haluavat selvittää, miten kofeiinialtistus vaikuttaa lapsen varhaiseen käyttäytymiseen, kuten nukkumiseen ja levottomuuteen.
- Voisiko lapsella olla muiden keskushermostoon vaikuttavien yhdisteiden tapaan jopa vieroitusoireita kofeiinista synnytyksen jälkeen? Tai onko raskausaikana nautitulla kofeiinilla ehkä joitakin myönteisiä vaikutuksia raskauteen tai lapsen terveyskehitykseen, Lehtonen miettii.
Uutta tietoa äidin ja syntymättömän lapsen vuorovaikutuksesta
Marika ja Hannu Airila sekä heidän reilun vuoden ikäinen tyttärensä Martta ovat mukana KuBiCo-tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistuminen on edellyttänyt muun muassa tieteen nimissä imuroimista. Koska Martta on pariskunnan ensimmäinen lapsi, on tutkimuksen kysymyksiin vastaaminen herättänyt joskus paljonkin ajatuksia.
- Olen alkanut pohtia esimerkiksi lapsen vilkkauteen liittyvien kysymysten kohdalla, että mikähän tässäkin asiassa olisi ”normaalia” käytöstä lapselta. Oli silti aivan selvää, että haluamme osallistua tutkimukseen, sillä minua kiinnostaa todella paljon linkki äidin ja lapsen välillä, Marika Airila kertoo.
Vastasyntyneen ja äidin hiuksista on ravintoaineiden ja lääkkeiden lisäksi mitattu onnistuneesti myös äidin ja sikiön tuottamia hormoneita sekä ympäristöstä äidin ravinnon tai hengitysilman kautta tulleita hormonihäiriköitä, kuten muovien pehmittimiä. Tämä tieto tuo kohdunsisäisen yhdistemaailman sekä äidin ja sikiön välisen vuorovaikutuksen uuteen valoon.
- Tietyt raskausajan hormonit liittyvät keskeisesti sikiön normaaliin kehitykseen sekä syntymävalmiuksiin ja synnytyksen käynnistymiseen. Ne ovat osallisena myös äidin ja sikiön stressitiloissa ja keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tietyt ympäristömyrkyt voivat kertyessään vaikuttaa tähän äidin ja sikiön vuoropuheluun ja vaikuttaa suoraan sikiökehitykseen tai huonontaa istukan toimintaan kemiallisen kuorman kautta. Hiusmenetelmä tuo meille aivan uuden tavan kurkistaa kohdunsisäiseen altiste- ja hormoniympäristöön, tutkimusjohtaja Leea Keski-Nisula iloitsee.
Tammikuussa 2019 KYSillä käynnistyy lisäksi laaja KuBiCo-seurantatutkimus, jossa tutkitaan varhaisen mikrobiomin ja kotipölyn mikrobiomin yhteyttä yli tuhannen 5-vuotiaan lapsen terveyteen. Lapsilta on otettu suusta mikrobinäyte vastasyntyneinä heti syntymän jälkeen. Lisäksi osa KuBiCo–äideistä on osallistunut kotipölykeräykseen jo raskausaikana.
Lisätiedot:
Professori Leea Keski-Nisula p. 044 717 5509 (tutkimusjohtaja) KYS:n naistentautien ja synnytysklinikan ylilääkäri
Tohtorikoulutettava, LK Lauri Uusitalo, p. 045 676 9667 (hiustutkimukset)
Tohtorikoulutettava, TtM Anni Lehtonen (kofeiinitutkimus) p. 040 519 2811
KYSin lastentautien erikoislääkäri, LT Katri Backman p. 044 717 9686 tai 050 3479586 (KuBiCo-tutkimuksen 5-vuotisseurannat).
