Pohjois-Karjalan museo Hilman näyttelyssä tiede ja taide lyövät kättä päälle. Tuloksena on näyttelykokemus, joka innostaa osallistumaan ja pohtimaan erilaisia arkisia rajoja sekä myös rikkomaan niitä.
Kadonnut kinnas ja muita tarinoita on näyttely rajoista ja erilaisten rajojen ylityksistä. Se syntyi esineistä ja tarinoista, joita ihmiset ovat lähettäneet Kadonnut kinnas -hankkeen aineistonkeruuseen. Tiedettä ja taidetta yhdistävässä tutkimushankkeessa tarkastellaan liikkumisen seurauksena syntyneitä uusia naapuruuksia.
Tutkimuksen haastatteluaineistosta kumpuavat tarinat ja niihin liittyvät esineet ovat vain yksi osa näyttelyä. Mukana on myös kuvataiteilija Päivi Saarelman tekemiä taideteoksia ja erilaisia arkistoaineistoja. Punaisena lankana näyttelyssä, kuten tutkimushankkeessakin, on tieteen ja taiteen vuorovaikutuksen pohtiminen.
– Tutkijat ovat taidelähtöisten menetelmien kautta yrittäneet avata tutkimusprosessejaan, kertoo tutkija Tarja Tanttu.
Hankkeen johtaja Tuulikki Kurki on esimerkiksi käsitellyt animaation keinoin rajan käsitettä ja perinteentutkija Kari Korolainen on lähestynyt tutkimuksen teemoja sarjakuvan avulla. Tanttu itse on tehnyt kirjontatöitä ja pohtinut niiden kautta kielen merkitystä identiteetille.
– On kiinnostavaa, miten kielellä ja vuorovaikutuksella toiseutetaan ja tehdään rajoja.
Näyttely rikkoo museotoiminnan perinteisiä rajoja
Museolle näyttely on myös uudenlainen tapa toimia. Kun museonäyttelyt on tehty yleensä enemmän katseltaviksi, nyt näyttelyvieraita innostetaan myös koskettamaan. Pelillistäminen on tässä yksi keino. Onnenpyörää pyöräyttämällä saa koodin, jonka avulla voi lähteä etsimään kadoksissa olevia esineitä ja tarinoita.
– Näyttely rikkoo myös tässä perinteisen museologian oppeja. Yleensä esineet laitetaan selkeästi esille, ettei niitä tarvitsisi etsiä. Nyt olemme rakentaneet näyttelyn, jossa kannustetaan etsimään, avaamaan ja koskettamaan, Hilman intendentti Iiris Heino toteaa.
– Toivottavasti näyttely innostaa käymään dialogia siinä olevien teemojen kanssa ja tuomaan omia kokemuksia mukaan, Tuulikki Kurki jatkaa.
Ihmisten monenlaiset rajat
Näyttelyn esineet kertovat tarinoita hyvin monenlaisista rajoista. Perinteisten maantieteellisten rajojen ohella tarinoissa nousevat esiin erilaiset kulttuuriset, symboliset ja kuulumiseen sekä terveyteen ja sairauteen liittyvät rajat.
– Monissa esineissä ja tarinoissa tuli esiin myös lapsuuden ja aikuisuuden raja. Nämä tarinat liittyvät identiteettiin ja kertovat sitä, miten jokin tietty esine on kulkenut mukana lapsuudesta aikuisuuteen. Toki aineistonkeruuseen tuli paljon myös evakkoon lähteneiden ihmisten esineitä ja tarinoita, tutkija Kirsi Laurén kertoo.
Kari Korolaisen mukaan näyttely tarjoaa uusia näkökulmia arkiseen esineympäristöön.
– Tämäkin kertoo siitä, että esineympäristömme on monimuotoinen, samoin rajojen tekeminen ihmisten ja esineiden välille.
Runsas oheisohjelma, aineistonkeruu jatkuu
Näyttelyn ympärille on rakennettu runsaasti erilasta oheisohjelma. Kevään aikana järjestetään tarinatreffejä, yleisöluentoja ja työpajoja. Ensimmäisessä työpajassa lähestyttiin rajaa sadutuksen keinoin. Osallistujat kertoivat näyttelyn esineistä uusia tarinoita ja jakoivat ne ryhmän muille jäsenille.
– Syntyi todella syvällistä keskustelua ja ventovieraat jakoivat itsestään uudenlaisia asioita, työpajoja vetävä Päivi Saarelma toteaa.
Hän on pitänyt myös koululaistyöpajoja, joissa Pielisjoen koulun oppilaat tekivät neulanreikäkameroita. Niillä he kuvasivat oman elämänsä näkyviä rajoja. Näyttelyssä pääsee tutustumaan myös näihin kuviin, joissa useat kaupunkilaislasten rajat liittyvät lomanviettopaikkoihin.
Näyttelyssä on tarjolla runsaasti erilaisia aktiviteetteja.
Näyttely soveltuu tutkijoiden mukaan erinomaisesti koululaisvierailujen tai työpaikkojen virkistyspäivien kohteeksi.
– Näyttelyn antia on mahdollista integroida eri kouluaineisiin, Tanttu sanoo.
– Olemme kytkeneet näyttelyn myös yliopisto-opetukseen. Näyttely liittyy tiiviisti kulttuuristen kohtaamisten teemaan, ja opiskelijat tutustuvatkin näyttelyn eri osa-alueisiin sekä perehtyvät aiheeseen liittyvään tieteelliseen kirjallisuuteen, Laurén kertoo.
Tutkijoille Kadonnut kinnas ja muita tarinoita -näyttely ei ole hankkeen päätepiste. Tutkimushankkeen aineistonkeruu jatkuu kesän saakka. Tietoa aineistonkeruusta saa näyttelystä ja hankkeen verkkosivuilta.
Kadonnut kinnas ja muita tarinoita -näyttely Pohjois-Karjalan museo Hilmassa 6.2.–31.5.2020
