Verisuonen kasvutekijävälitteisellä geeniterapialla voidaan parantaa sydän- ja verisuonisairauksien nykyisten hoitomuotojen tuloksia, osoitti lääketieteen lisensiaatti Jouni Taavitsaisen väitöstutkimus. Verisuonen VEGF-kasvutekijän toimintaan vaikuttamalla pystyttiin tehostamaan verisuonen sisäpinnan paranemista ja hidastamaan valtimokovettamataudin aiheuttamia muutoksia jo hoidetussa verisuonessa. Väitöskirjassa esitellään myös uudenlainen täysin biohajoava peittostentti, jolla voidaan hoitaa pallolaajennuksen yhteydessä mahdollisesti tulevia komplikaatioita.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy maailmassa ja Suomessa. Sepelvaltimotauti on seurausta sepelvaltimoiden ahtautumisesta, joka johtaa heikentyneeseen verenkiertoon sydämessä ja voi aiheuttaa rintakipua, hengenahdistusta tai jopa äkkikuoleman.
Metallisen verkkoputken eli stentin asennus on sepelvaltimotaudin hoitoon usein käytetty kajoava toimenpide, joka tehdään pallolaajennuksen yhteydessä. Stentti on putkimainen verkkorakenne, jonka tehtävä on estää suonen kasaan painuminen pallolaajennuksen jälkeen. Stentit päällystetään usein lääkeaineella, joka estää stentin sisäistä uudelleen ahtautumista, mutta voi myös hidastaa sepelvaltimon sisäpinnan paranemista. Sepelvaltimon pallolaajennukseen liittyy riskejä, kuten muihinkin kajoaviin toimenpiteisiin. Sepelvaltimon seinämän repeämä on harvinainen, mutta pahimmillaan hengenvaarallinen pallolaajennukseen liittyvä toimenpideriski.
Väitöstutkimuksessa osoitettiin, että VEGF-kasvutekijän hillitseminen vähensi paikallisesti uusien verisuonten kasvua ja tätä kautta myös stentin sisäistä uudelleen ahtautumista. Myös verisuonisiirrännäisen paranemista pystyttiin tehostamaan paikallisella VEGF-A-geeniterapialla. Geeniterapialla ei havaittu haittavaikutuksia. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin biohajoavien peittostenttien päällysteiden turvallisuutta ja toimintaa isoeläinmallissa. – Havaitsimme, että kokeellisen peittostentin ahtautuminen oli hitaampaa kuin laajasti käytössä olevan kaupallisen peittostentin. Lisäksi havaitsimme ominaisuuksia, jotka saattavat nopeuttaa ja edistää sydämen toipumista peittostentin asentamisen jälkeen, Taavitsainen kertoo.
Väitöskirjassa esitetyt uudenlaiset hoitomuodot voivat tulevaisuudessa täydentää ja tehostaa nykyisten jo käytössä olevien hoitomuotojen hyviä tuloksia.
Lääketieteen lisensiaatti Jouni Taavitsaisen molekulaarisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Novel strategies to improve outcomes of vascular interventions (Uudet hoitomuodot pallolaajennuksen tuloksien kehittämiseksi) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 26.4.2019. Vastaväittäjänä toimii dosentti Kari Kervinen Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta.
Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/16242?encoding=UTF-8