Joensuussa on paljon venäjänkielistä väestöä. Itä-Suomen yliopistossa alkaneessa nuorisoslangitutkimuksessa selvisi, ettei venäjän kielen vaikutus kuitenkaan juurikaan vielä kuulu itäsuomalaisten nuorten puheessa. Venäjän lainat löytävät tiensä puheeseen lähinnä kansainvälisten nettipelien kautta, joita venäläiset nuoret pelaavat ahkerasti.
– Kuulolta omaksuttuja tuorelainoja venäjästä ei tähän mennessä ole löytynyt, mikä kertoo todennäköisesti siitä, ettei venäjänkielisillä ja suomenkielisillä nuorisoryhmillä ole Joensuussa yhteyksiä keskenään, tiivistää venäjän kielen professori Larisa Leisiö.
Venäjän kielen opiskelija Raymond Gaevin kandidaatintutkielma kartoitti kolmen joensuulaiskoulun 9-luokkalaisten oppilaiden kielenkäyttöä niin, että nuoret merkitsivät yleiskielen sanan rinnalle kaveripiirissä käyttämänsä tai kuulemansa vastineet. Gaev jatkaa tutkimustaan pro gradu -työksi.
– Tutkimuksesta saatu sanasto koostuu neljästä aineksesta: yleiseen puhekieleen levinneistä stadin slangin sanoista, itäsuomalaisista murresanoista sekä englannin tuoreista lainoista ja venäjän sanoista ja sanonnoista, jotka koululaiset ovat poimineet netissä pelatessaan, Leisiö kertoo.
Slangi on alakulttuurina tyypillisesti nuorisokulttuuria ja se kuuluu keskenään tiiviitä yhteyksiä pitävään porukkaan, joka haluaa erottua yhtenäiskulttuurista. Nykypäivän stadin slangi on saanut maahanmuuttajien myötä vaikutteita muun muassa somalista ja arabiasta. Joensuun nuorisoslangin tutkimuksen tarkoitus on etsiä tämän slangin alueellisia ominaispiirteitä.
Joensuussa nuorisoslangiaineiston keruuta jatketaan syksyllä 2018 ja keväällä 2019. Tutkimusta tehdään yhteistyössä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (KOTUS) kanssa, jonka tietokantaan digitaaliset aineistot tallentuvat.
Lisätietoja:
Professori Larisa Leisiö, larisa.leisio(at)uef.fi, p. 050 596 9789