Väitös käsityötieteen alalta
Väittelijä KM Niina Väänänen
Väitösaika ja -paikka: 6.3.2020 klo 12, sali E100, Educa-rakennus, Joensuun kampus
Kestävän käsityön avulla voidaan konkreettisesti vaikuttaa tuotteen ympäristövaikutuksiin. Tämä onnistuu kiinnittämällä huomiota työskentelytapoihin, menetelmiin sekä materiaaleihin tuotteen elinkaaren vaiheissa. Lisäksi tulee huolehtia asianmukaisesta kierrättämisestä ja hukkamateriaalien hyötykäytöstä. Käsityö on aina ollut tässä suhteessa esimerkillinen, räsymatto on suomalainen innovaatio kierrättämisen ja kiertotalouden näkökulmasta.
KM Niina Väänäsen käsityötieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa kehittämä teoreettinen malli auttaa ymmärtämään kestävää kehitystä ja käsityötä kokonaisuudessaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin käsityön opettajaopiskelijoiden sekä käsityöyrittäjien käsityksiä kestävästä käsityöstä. Väänänen selvitti kestävän käsityön käsitettä myös ajankohtaisen tutkimuskirjallisuuden kautta.
– Teoreettinen malli tiivistää monipuolisen käytännön toiminnan muutamaan keskeiseen näkökulmaan, joita tekijä voi sovittaa omaan toimintaansa yksilö-, yhteiskunta- tai kulttuuritasolla. Esimerkiksi käsityön opetuksessa voidaan asia pilkkoa osiin mallin avulla ja yhdistää erilaiset näkökulmat takaisin kokonaiskuvaksi, Väänänen summaa.
Mallin avulla voidaan myös suunnitella ja arvioida kestäviä käsityötuotteita. Kestävässä käsityössä on lopulta kysymys arvojen ja toiminnan yhteensovittamisesta, sillä jokainen tapaus on ratkaistava siten että se parhaiten huomioi ympäristön kokonaisuudessaan.
Kestävä käsityö on nykyajan termi
Ennen vanhaan ei tarvinnut puhua kestävästä käsityöstä. Tuotteet olivat käsintehtyinä laadukkaita ja pitkäikäisiä ja tehty tarpeeseen lähellä olevista raaka-aineista. Nyt käsityön on korvannut kiire ja globaalit haasteet. Siitä huolimatta käsitöitä harrastetaan ja alalla toimii käsityöläisiä. Kestävä käsityö onkin käsityön yksi osa-alue.
– Kestävä käsityö voisi olla lääke kestämättömyyden kulttuuriin. Käsitöiden tekeminen on mielekästä ja rentouttavaa käsillä tekemistä, jonka avulla voidaan samalla vähentää kulutusta yksilötasolla.
Kestävässä käsityössä haastetaan totuttuja toimintamalleja ja pyritään tietoisesti vähentämään tuotteiden ympäristövaikutuksia sekä ylläpitämään ja uudistamaan käsityökulttuuria. Kestävänä käsityönä voidaan pitää esimerkiksi roskalavalta pelastettua vanhaa puuovea, joka hiomalla ja maalamalla saadaan sovitettua uusiin karmeihin asunnon remontin yhteydessä.
Systeemisyys kestävässä käsityössä
Systeemisyys kestävässä käsityössä on moniulotteista. Keskeistä systeemissä on käsityö toimintana. Toimintaan vaikuttavat käsityöntekijän taidot, tiedot, arvot ja asenteet. Nämä henkilökohtaiset ominaisuudet muotoilevat kestävän käsityön mukaisen tuotteen, jolla itsellään on kestävyyteen vaikuttavia ominaisuuksia. Tuotteen ominaisuuksia ovat materiaalit ja tuotteen elinkaari, esteettisyys ja laatu, tekniikka ja design, sekä tarve ja tuotesuhde.
– Tutkimuksessa nousee esille, että käsityön tekeminen on mielekästä, tuotteeseen syntyy merkityksellinen suhde, ja tuotetta arvostetaan enemmän kun se on itse tehty tai lahjaksi saatu.
Tutkimustulosten mukaan kestävän käsityön koettiin tuottavan hyvinvointia sekä itselle että ympäristölle. Ympäristö ymmärrettiin kokonaisvaltaisesti, ei ainoastaan luonnonympäristönä, vaan myös kulttuurisena, sosiaalisena ja taloudellisena ympäristönä.
– Nämä olivatkin aineettoman kestävän käsityön näkökulmia, joiden lisäksi muita tekijöitä olivat filosofiset, psykologiset, yhteiskunnalliset, ja vuorovaikutukselliset näkökulmat.
Nämä eri elementit vaikuttavat toisiinsa esimerkiksi motivoimalla tekijää ja muokkaamalla ympärillä olevaa kulttuuria sekä varsinaista tuotetta. Nyt kehitetty systeeminen malli auttaa kohdistamaan huomion kestävän käsityön eri osa-alueisiin sekä kehittämään tuotteita ja toimintaa kestävämmäksi ja löytämään tasapainoa erilaisten näkökulmien välille.
Lähestymistapoja kestävään kehitykseen
Tutkimus paljastaa erilaisia lähestymistapoja kestävään kehitykseen käsityön kautta. Toiset ymmärtävät paremmin tuotteiden tai oman toiminnan kautta kestävää kehitystä, toiset näkevät oman tekemisen seuraukset ja vaikutukset ympäristöön laajemmin. Kokemus tuo varmuutta: mitä kokeneempi tekijä on, sitä paremmin hän pystyy arvioimaan oman työnsä vaikutuksia.
Kestävä käsityö siis aukaisee kestävän kehityksen näkökulmia ja tavoitteita omien käsien kautta ja tekee kestävästä kehityksestä helpommin ymmärrettävän asian.
– Toisaalta se tuo myös vapauttavan tunteen siitä, että pienimuotoinenkin omin käsin tekeminen voikin olla iso askel kestävyydelle, sillä käsityö tuottaa monipuolista hyvinvointia.
KM Niina Väänäsen käsityötieteen alaan kuuluva väitöskirja Sustainable craft: dismantled and reassembled tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Sirpa Kokko Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Sinikka Pöllänen Itä-Suomen yliopistosta.
Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/35958?encoding=UTF-8