Kahdeksas Kuopio Alzheimer Symposium järjestetään 6.–8.6.2018 Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Tapahtuma käynnistyi suomenkielisellä Muistipäivällä, jossa käsitellään muun muassa suoliston ja aivojen yhteyttä sekä perheen tukemista muistisairaan rinnalla. Kansainvälisessä symposiumissa on monipuolisesti esillä uusinta tietoa Alzheimerin taudin tutkimuksesta, ennaltaehkäisystä, diagnostiikasta ja hoitomahdollisuuksista.
Symposiumin mediatilaisuudessa 7. kesäkuuta esillä oli kolme ajankohtaista teemaa. Suomeen perustettava Kansallinen neurokeskus edistää aivosairauksien hoitoa kuudella pilottihankkeella, joista Kuopiossa esittäytyi AlzTrans-hanke. Lisäksi kuultiin tuoretta tutkimustietoa suolistomikrobien yhteydestä aivojen toimintaan ja neurologisiin sairauksiin. EMIF-AD-hankkeessa toteutettava maailman suurin Alzheimer-tietokanta voi mahdollistaa suomalaisillekin potilaille entistä varhaisemman diagnoosin ja hoidon.
Kansallinen neurokeskus vauhdittaa yksilöllisempiä hoitoja
Suomen neurotieteiden edistämiseksi perustetaan tiivis valtakunnallinen yhteistyöverkosto, Kansallinen neurokeskus. Päämääränä on yhteistyön tiivistäminen uusien yksilöllisten hoitojen kehittämiseksi sekä innovaatioiden tuominen perustutkimuksesta tehokkaammin potilaiden testaukseen ja käyttöön.
Suomessa on laaja-alaista ja kansainvälisesti merkittävää osaamista neurotieteiden perustutkimuksessa, aivosairauksien diagnostiikassa ja terveysteknologiassa. Suomalaiset potilas- ja väestöpohjaiset aineistot näytekokoelmineen, joihin on yhdistetty kattava pitkäaikaisseuranta, ovat ainutlaatuisia. Väestömme polveutuu pienestä perustajaväestöstä. Siitä johtuva geneettinen yhtenäisyys sekä kansalaisten tutkimusmyönteisyys tarjoavat loistavat mahdollisuudet aivosairauksien tutkimukselle. Tutkijat ovat kuitenkin kokeneet ongelmaksi tutkimuskentän sirpaleisuuden ja koko maan kattavien tutkimustietokantojen puutteen. Lisäksi perustutkimuksessa tehdyt innovaatiot siirtyvät käytännön potilastyöhön hitaasti ja vain osittain. Jotta Suomi voisi säilyttää asemansa neurotieteen kehityksen kärjessä, on tärkeää perustaa vahva ja hyvin organisoitunut kansallinen neuroalan osaamiskeskittymä Suomeen.
Kansallisen neurokeskuksen valmistelua koordinoi Itä-Suomen yliopisto ja ohjaa ja valvoo työryhmä, joka koostuu yliopistollisten sairaanhoitopiirien ja yliopistojen edustajista. Kaksi vuotta kestävän valmisteluvaiheen aikana suunnitellaan neurokeskukselle toimintamalli, jonka toimivuutta ja vaikuttavuutta testataan myös käytännössä. Neurokeskuksen tavoitteena on parantaa sairauksien diagnosointia, hoitoa, ehkäisyä ja kuntoutusta yksilöllisen lääketieteen keinoin. Tavoitteen saavuttamiseksi edistetään perus- ja potilastutkimusten vuorovaikutusta sekä luodaan Suomeen kansallinen neurotutkimuksen ekosysteemi. Tämä mahdollistaa perustutkimuksen tuottamien innovaatioiden soveltamisen potilaiden hoitoon entistä tehokkaammin. Tavoitteena on myös edistää terveysinnovaatioiden kaupallistamista ja houkutella Suomeen lisää tutkimusinvestointeja.
Kansallisen neurokeskuksen toimintamallin kehittämiseksi on valittu kansallisen aiehaun perusteella kuusi pilottihanketta eri neurotieteiden aloilta. Hankkeet edistävät aivoverenkiertosairauksien, Alzheimerin taudin, neurologisten harvinaissairauksien, aivokasvainten ja MS-taudin diagnostiikkaa ja hoitoa sekä kansallisen aivokuvantamisen biopankin perustamista.
– Mukaan otetaan vielä uusiakin hankkeita ja myös psykiatristen sairauksien puolelta, kertoi keskuksen valmisteluvaiheen johtaja Mikael von und zu Fraunberg.
Neurokeskuksen rakentamiseen voi myös vaikuttaa osallistumalla kyselyyn neurokeskuksen sivuilla osoitteessa http://neurocenterfinland.fi/.
AlzTrans -pilottihanke valaisee, miten geenimuutokset lisäävät tai vähentävät sairastumisriskiä
Kansallisen neurokeskuksen pilottihankkeisiin kuuluvaa Alzheimerin taudin geneettisten riskitekijöiden translationaalinen pilotointi (AlzTrans) -hanketta koordinoi professori Mikko Hiltunen Itä-Suomen yliopistosta. Hankkeessa ovat mukana myös Kuopion, Turun ja Oulun yliopistolliset sairaalat, Helsingin ja Turun yliopistot sekä Turun PET-keskus. Alzheimerin tauti on yleisin etenevä muistisairaus, jonka syntyyn vaikuttavat sekä perinnölliset että hankitut tekijät. AlzTrans -hankkeessa tutkimuskohteena ovat hiljattain löydetyt, aivojen mikrogliasolujen toimintaan liittyvät geenimuutokset. Osa niistä lisää huomattavasti Alzheimerin taudin tiskiä, mutta osa näyttää suojaavan sairastumiselta. Hankkeessa selvitetään näiden geenimuutosten vaikutuksia solujen toimintaan käyttäen PET-kuvantamista, potilasperäisiä solumalleja sekä neurobioinformatiikkaa. Hankkeesta saadun tiedon avulla voidaan kehittää uusia Alzheimerin taudin varhaiseen havaitsemiseen, ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyviä sovellutuksia sekä tehostaa uusien lääkeainekohteiden löytämistä.
Tutkimuksessa potilaiden verisoluja uudelleenohjelmoidaan kantasoluiksi, jotka erilaistetaan edelleen aivojen mikrogliasoluiksi. Geenimuutosten vaikutuksia voidaan siten tutkia sekä aivosoluista että samojen potilaiden aivokuvista. – Katsomme, voisiko sairastumista ennakoida jo varhain mikrogliatoiminnan muutoksista, Hiltunen kertoi.
– Pilotissa haetaan myös toimintamallia muidenkin riskigeenilöydösten tutkimiseen ja hyödyntämiseen potilastyössä.
Osallistujat valitaan FINGER-tutkimuksesta, jossa on osoitettu elämäntapaintervention teho muistisairauksien ehkäisyssä. – Osallistujista on kerätty jo vuosien ajalta tietoa ja seuranta jatkuu. Uskon, että yhdistämällä näitä eri näkökulmia saadaan jo lähivuosina mahdollisuuksia räätälöityyn ennaltaehkäisyyn ja lääkehoitoon, totesi FINGER-tutkimuksen johtaja, professori Miia Kivipelto.
Suolistobakteerien epätasapainolla on yhteys aivosairauksiin
Aivot ja suoliston mikrobisto keskustelevat keskenään useamman kanavan kautta. Pisimpään tunnetut kommunikaatioreitit ovat tahdosta riippumaton hermosto sekä suoliston oma hermosto.
Aivojen tunnetilat välittyvät mikrobistolle myös hormonaalisten reittien kautta. Sanonta ”perhosia vatsassa” on monelle tuttu kuvaamaan esiintymisjännitystä. Suoliston bakteeristo puolestaan viestittää aivojen suuntaan aineenvaihduntatuotteillaan, jotka säätelevät keskushermoston toimintaa endokrinologisen ja immunologisen järjestelmän kautta. Aineenvaihduntatuotteet vaikuttavat joko suoraan suolinukan soluihin tai imeytyvät suoliston seinämän läpi verenkiertoon keskushermoston ulottuville.
Suoliston bakteerit tuottavat myös keskushermoston toimintaan yhdistettyjä hermovälittäjäaineita, kuten serotoniinia. Ulkoiset tekijät, kuten antibioottihoito, infektiotaudit, ruokavalion muutokset ja ympäristömyrkyt voivat johtaa suolen bakteerilajistojen epätasapainoon, joka on alustavasti yhdistetty erilaisiin aivotauteihin, kuten Alzheimerin tautiin, autistisen kirjon oireyhtymiin, MS-tautiin ja Parkinsonin tautiin. Osassa yhteys on ilmeinen, osassa tutkimustieto on ristiriitaista. Epäselvää on myös, muokkaavatko kyseiset aivosairaudet suolen bakteeristoa vai lisääkö lajistojen epätasapaino sairastumisalttiutta tai sairauden oireiden voimakkuutta tai etenemisnopeutta. Symposiumissa aihetta esitteli professori Juhani Ruutiainen Turun yliopistosta.
Suolisto-oireet ovat Parkinson-potilailla tavallisia
Parkinsonin tauti on yleinen hermoston rappeumasairaus, jonka klassiset oireet ovat liikkeiden hitaus, lihasjäykkyys, vapina ja tasapainohäiriöt. Tautiin liittyy kuitenkin myös laaja kirjo muita oireita. Erityisesti suolisto-oireet voivat alkaa jopa ennen motorisia oireita ja vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun, ja ne on otettava myös lääkehoidossa huomioon.
Ummetukseen ja ärtyvän suolen oireyhtymään liittyy suurentunut Parkinsonin taudin riski. Oireiden taustalla on suolistohermoston rappeutuminen, joka aiheuttaa suolen liikkeiden häiriöitä. Lisäksi suolen limakalvon suojatoiminnot ovat Parkinsonin taudissa heikentyneet.
Viimeaikaisissa tutkimuksissa Parkinson-potilailla on todettu poikkeavuuksia suolen mikrobiston koostumuksessa ja toiminnassa, millä voi olla merkitystä taudin syntymekanismien ymmärtämisessä. Mikrobiston ja isännän vuorovaikutuksen ymmärtäminen Parkinsonin taudissa voi avata uusia mahdollisuuksia taudin varhaiseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Symposiumissa aihetta esitteli LT Filip Scheperjans HYKS Neurokeskuksesta.
Suolistomikrobiston muutosten yhteyttä Alzheimerin tautiin on toistaiseksi tutkittu vasta vähän. Itä-Suomen yliopistossa on käynnistymässä aiheesta tutkimus, jota johtaa professori Anne Koivisto.
– Tutkimukseen osallistuu sekä Alzheimerin tautiin sairastuneita että sairastumisriskissä olevia ja kontrollihenkilöitä. Tärkeä kysymys on, muokkaako sairaus suoliston mikrobiomia vai vaikuttaako mikrobiston epätasapaino sairauden etenemiseen, Koivisto kertoi.
Hieman näyttöä on jo siitä, että Alzheimerin tautia sairastavilla suoliston mikrobiomi on muuttunut. Koe-eläimillä suolistomikrobien poistaminen on vauhdittanut tautimuutoksia. – Toisaalta elämäntapamuutoksilla ja räätälöidyllä ravintovalmisteella on tutkimuksissa pystytty ehkäisemään muistisairauksien kehittymistä, ja vaikutus voisi välittyä osin suolistomikrobien kautta.
Eurooppalaisia terveystietokantoja yhdistetään tutkijoiden käyttöön muistisairauksien tutkimuksessa
Yhteiseurooppalaisessa EMIF-hankkeessa tuodaan laajat tutkimus- ja potilasaineistot tutkijoiden ulottuville muun muassa muistisairauksien ja diabeteksen diagnostiikan, ehkäisyn ja hoidon kehittämiseksi. Itä-Suomen yliopisto on keskeisesti mukana hankkeessa.
Lääketieteellisten tutkimusongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan yhä enemmän ja tarkempia terveyttä koskevia tietoaineistoja. Tällaisia aineistoja myös kerätään valtavia määriä ja tallennetaan sähköisesti terveydenhuollon rekistereihin, tutkimusrekistereihin tai esimerkiksi biopankkien yhteyteen. Nämä tietolähteet sijaitsevat kuitenkin yleensä hajallaan eri järjestelmissä. European Medical Information Framework (EMIF) -hankkeen tavoitteena on luoda alusta, joka yhdistää erilaisia potilas- ja tutkimusaineistoja ja helpottaa niiden käyttöä uusissa tutkimuksissa. Rahoittajana on EU:n ja lääketeollisuuden Innovative Medicines Initiative (IMI) -hanke. Hankkeeseen osallistuu 37 lääketieteellistä tutkimuslaitosta ja yliopistoa 13 Euroopan maasta. Lisäksi mukana on lääketeollisuuden tutkimusryhmiä kuudesta maasta.
Haasteena on tuoda tutkijoiden ulottuville potilastietoja lukuisista eri lähteistä siten, että potilaan yksityisyys turvataan. Hankkeessa on laadittu muun muassa tietokantaluetteloita, joista selviää, millaista tietoa eri tietokannoista on tutkijoiden saatavilla. Tutkijat voivat selata luetteloita ja pyytää tietokantojen omistajilta pääsyä tarvitsemiinsa tietoihin. Translationaalisen tutkimuksen tarpeisiin kehitetyn TranSMART- ohjelman avulla voi etsiä tietoja kohorttitutkimuksista.
EMIF-AD hankkeen tavoitteena on maailman laajin Alzheimer-tietokanta. EMIF-AD-osahankkeen tavoite on kartoittaa muistisairauksien riskistä kertovia biomarkkereita. Tietoa on kerätty kaikkiaan 52 eri Alzheimer-tutkimustietokannasta ympäri Eurooppaa, joiden muodostama kokonaisuus on suurin maailmassa. Symposiumissa hankkeesta kertoi professori Pieter Jelle Visser Amsterdamin yliopistosta.
Lisätietoja:
Professori Mikko Hiltunen, mikko.hiltunen (a) uef.fi, p. 040 3552014
Professori Miia Kivipelto, miia.kivipelto (a) ki.se, dp. +46739940922
Professori Anne Koivisto, anne.koivisto (a) kuh.fi, p. 0447175629
Kansallisen neurokeskuksen valmisteluvaiheen johtaja Mikael von und zu Fraunberg, mikael.fraunberg (a) uef.fi, p. 050 433 5008