Metsien kestävällä käytöllä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisellä on pitkäaikaisia ja laajamittaisia vaikutuksia maapallomme tulevaisuuteen. Mistä tiedetään sopivat puun hakkuumäärät, löytyykö sienistä uusia lääkkeitä tai kuinka korvaamme fossiiliset polttoaineet kestävästi, ja vieläpä taloudellisesti kannattavasti? Suurten päätösten tueksi tarvitaan monialaista, tutkittua tietoa, jotta löydetään oikea suunta ainutlaatuisen elinympäristömme säilyttämiselle.
- Metsät, globaalimuutos ja biotalous -tutkimusalueella selvitämme metsien hoidon ja käytön sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsien hiilidynamiikkaan, rakenteeseen ja ekosysteemipalveluihin, kuten metsäbiomassan tuottamiseen, luonnon monimuotoisuuteen, metsien hiilensidontaan ja virkistyskäyttöön, kertoo professori Heli Peltola Metsätieteiden osastolta.
- Tutkimme myös metsien hoidon sopeuttamistarvetta muuttuvassa toimintaympäristössä, johon vaikuttaa sekä metsä- ja biotalouden monipuolistuminen, että ilmastonmuutos. Ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ehkäistä metsien hoitoa ja käyttöä sopeuttamalla.
Monitieteinen tutkimus Itä-Suomen yliopistossa on kansainvälisesti ja tieteellisesti erittäin korkeatasoista sekä yhteiskunnallisesti vaikuttavaa, ja siinä hyödynnetään sekä kokeellista tutkimusta että mallintamista ja mallisimulointeja.
- Tutkimusryhmissämme tutkitaan tällä hetkellä muun muassa puiden ja muiden metsä- ja suokasvien vasteita ympäristötekijöiden muutokselle, sekä niiden sopeutumismekanismeja, metsä- ja suoekosysteemien hiilidynamiikkaa, ja metsien hoidon ja hakkuiden intensiteetin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia eri ekosysteemipalveluihin. Näitä ovat esimerkiksi puuntuotanto, luonnon monimuotoisuus ja metsien hiilensidonta, kuvailee Peltola.
- Meillä kehitetään myös metsäekosysteemi- ja tuhoriskimallintamista, elinkaarianalyysiä, sekä metsäsuunnittelun optimointisysteemejä ja päätöksentukijärjestelmiä, sekä hyödynnetään laserkeilausaineistoja ja paikkatietojärjestelmiä metsiin liittyvissä tutkimuksissa.
Metsien kestävässä käytössä on samanaikaisesti otettava huomioon puuntuotannon ohella muut ekosysteemipalvelut, kuten metsien hiilensidonta, monimuotoisuuden turvaaminen ja virkistyskäyttö.
- Tutkimuksessa tarvitaan samanaikaisesti metsävara- ja ilmastodataa, kun simuloidaan puuntuotannon ja metsävarojen kehitystä. Laserkeilaus- ja satelliittikuvadatoja on hyödynnetty metsäntutkimuksessa monipuolisesti nykyäänkin, mutta niiden käyttöä voidaan tehostaa datojen tulkintamenetelmien kehittyessä, Peltola lisää.
- Biotalous puolestaan ei tarkoita vain metsiä ja luonnonvarojen käyttöä, vaan myös niiden säilyttämistä ja kestävyyden tukemista. Metsäbiotaloudessa tähän kuuluu myös vesitalous, johon metsien käytöllä ja rakenteella on hyvin suuri vaikutus, ja koko metsäekosysteemi, mukaan lukien ekonomiset ja ekososiaaliset ulottuvuudet, sanoo Itä-Suomen yliopiston biotalousohjelman koordinaattori, yliopistotutkija Sari Pitkänen.
- Biotalous on hyvin laaja kokonaisuus sisältäen aineellisia ja aineettomia hyötyjä ja palveluja, sekä myös luonnon itseisarvon tunnustamisen: sillä on olemassa merkitys itsessään.
- Yliopistomme tekee vaikuttavaa tutkimusyhteistyötä metsäbiotalouden alalla muun muassa Luken, EFIn, SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Tällaista monitieteistä tutkimusyhteistyötä tarvitaan jatkossakin globaalien tutkimushaasteiden ratkaisemiseen, lisää Peltola.
