Hoitotieteen laitoksen uudessa projektiharjoittelun verkkoympäristössä harjoitteluun voi valmistautua joustavasti omalla aikataululla. Oppimateriaaleissa korostuvat projektiosaamisen lisäksi digitaidot, joille on kasvava tarve sote-alan työtehtävissä.
Hoitotieteen opiskelijoille on avattu uusi projekti- ja asiantuntijuusharjoittelun verkko-oppimisympäristö. Sen ansiosta harjoitteluun vaadittuja teoriaopintoja voi vastedes suorittaa ajasta ja paikasta riippumatta ympäri vuoden. – Ennen niistä järjestettiin seminaarit syksyisin, mutta opiskelijat toivoivat joustavampaa suoritustapaa, yliopisto-opettaja Juha Pajari kertoo.
Moni opiskelee hoitotiedettä työn ohessa tai etänä, joten verkko- ja monimuoto-opetusta on jo ennestään paljon tarjolla. Uuden verkkoympäristön oppimateriaaleissa on hyödynnetty erityisen monipuolisesti digitaalista teknologiaa. Opiskelijat eivät käy pelkästään lukemassa verkkomateriaaleja, vaan käytettävissä on myös muun muassa animaatiovideota, videohaastatteluja ja -luentoja, Power Point -esityksiä äänitallenteella, podcasteja, blogeja sekä vuorovaikutteisia kuvia ja tehtäviä.
– Tavoitteena on tarjota opiskelijoille tuntumaa erilaisiin digitaalisiin menetelmiin, joita he voivat hyödyntää myöhemmin työelämässä, toteaa nuorempi tutkija Hanna Rouvinen, joka vastasi Pajarin kanssa kokonaisuuden rakentamisesta.
– Teknisillä ratkaisuilla voidaan tukea myös erilaisia oppimistyylejä. Osalle esimerkiksi kuunteleminen on lukemista luontevampi tapa oppia, Pajari lisää.
Haastatteluja ja muita sisältöjä tuotettiin yhteistyössä työelämän yhteistyökumppanien kanssa. Podcasteissa kuullaan myös opiskelijan kokemuksia harjoittelusta.
Rohkeasti ideoimaan
Erilaiset kehittämis- ja tutkimushankkeet ovat sosiaali- ja terveysalalla arkea. Hoitotieteen laitoksen terveystieteiden maisteriopintoihin kuuluvassa projektiharjoittelussa opiskelijat kartuttavat ja soveltavat projektityöskentelyn osaamistaan eri työnantajille toteutettavissa hankkeissa. – Projektiosaaminen ja digitaalisuus kulkevat alalla käsi kädessä ja työtehtävät vaativat yhä enemmän myös digitaitoja, Rouvinen sanoo.
Projektiharjoittelun verkkoympäristö rakennettiin korkeakoulujen yhteiseen digitaaliseen oppimisympäristöön, DigiCampus Moodleen, ja sen toteutukseen saatiin yliopistolta oppimisympäristöjen kehittämisrahaa. Suunnitteluun osallistui hoitotieteen laitokselta työryhmä, jolla on laaja kokemus opetuksen kehittämisestä ja tutkimuksesta. Lisäksi kuultiin opiskelijoiden ja työelämän näkemyksiä.
Pajarin mukaan hanke on entisestään avartanut ajatuksia oppimisympäristöjen rakentamisesta ja teknologian käytöstä ja madaltanut kynnystä kokeilla uutta. – Kannattaa lähteä rohkeasti ideoimaan erilaisia toteutustapoja. Kaikkea ei tarvitse osata itse. Mekin kyselimme käytettävissä olevasta tekniikasta ja saimme tukea toteutukseen muun muassa yliopiston tietotekniikka- ja opintopalveluista.
Hoitotieteen kolmen suuntautumisvaihtoehdon eli hoitotyön johtamisen, preventiivisen hoitotieteen ja terveystieteiden opettajankoulutuksen opiskelijat käyttävät kaikki samaa projektiharjoittelun verkkoympäristöä, mutta heille on tarjolla eri materiaaleja suuntautumisvaihtoehdosta riippuen.
Pelillisyys innostaa
– Uusi oppimisympäristö on puhuttanut opiskelijoita paljon, kertoo työryhmässä ideointiin osallistunut yliopistonlehtori Päivi Kankkunen.
Innostusta ovat herättäneet yllättävän pienetkin ratkaisut, kuten seurantapalkki, joka täyttyy sitä mukaa, kun opintojakson eri osioita on käyty läpi. – Opiskelu etenee, kun opiskelijat innostuvat täyttämään palkkia.
– Se tuo opiskeluun myös pellillisyyttä, Pajari lisää.
Pajarin ja Rouvisen mukaan kaikkia ideoita ei toteutettu vielä, vaan jotain jäi vielä takataskuunkin. – Tulevaisuudessa vaikkapa 360 asteen kuvaa voisi hyödyntää harjoittelupaikkojen työyhteisöesittelyihin. Työelämän yhteistyökumppanit halutaan myös mukaan oppimisympäristöön, mikä onkin tulossa DigiCampus-alustalla mahdolliseksi.
– Nythän oppimisympäristöä vasta pilotoidaan ja testataan eri ratkaisujen toimivuutta, toteaa yliopistonlehtori Ari Haaranen, joka oli myös mukana verkkoympäristön työryhmässä.
Opintojakso on vielä käynnissä ja palautteenkeruu ensimmäisistä käyttökokemuksista kesken, mutta alkukysely osoitti ainakin sen, että vinkit digiteknologian käyttömahdollisuuksista tulevat tarpeeseen. Kyselyyn vastanneilla opiskelijoilla oli mielestään varsin vaihtelevat valmiudet verkkoympäristössä käytettyjen digitaalisten sovellusten ja palvelujen hyödyntämiseen. Parhaiten hallussa olivat Moodle-oppimisalusta, Power Point -esitykset ja videotallenteet, heikosti muun muassa interaktiiviset tehtävät ja podcastit.
– Esimerkiksi podcasteja on varmaankin kuunneltu, mutta ei vielä mielletty, miten niitä voisi käyttää tiedon jakamiseen omassa työssä, Pajari toteaa.