Juuri julkaistussa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että paljon proteiinia ruokavaliostaan saavilla henkilöillä oli suurempi riski sairastua sydämen vajaatoimintaan kuin muilla. Tulokset julkaistiin arvostetussa Circulation: Heart Failure -tiedelehdessä.
Aiemmin runsas proteiinin ja etenkin eläinproteiinin määrä ruokavaliossa on yhdistetty esimerkiksi suurempaan tyypin 2 diabeteksen ja kuolleisuuden riskiin, mutta proteiinin saannin merkitystä sydämen vajaatoiminnan riskin kannalta ei ole ennen selvitetty.
Ruokavalion kokonaisproteiinin ja eri lähteistä saatavien proteiinien yhteyksiä sydämen vajaatoiminnan kehittymisen riskiin tutkittiin Itä-Suomen yliopistossa Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksessa (SVVT), jonka osallistujia seurataan edelleen. Ravitsemustottumukset selvitettiin tutkimuksen alussa 2441 mieheltä. Rekisteritietojen avulla voitiin selvittää, ketkä heistä sairastuivat 22 vuoden seurannan aikana sydämen vajaatoimintaan. Seurannan aikana 334 miehelle kehittyi sydämen vajaatoiminta.
Tulosten perusteella runsaampaan proteiinin saantiin liittyi suurempi sydämen vajaatoiminnan riski. Kun tutkittavat jaettiin neljään ryhmään proteiinin saannin perusteella, ylimmässä ryhmässä oli 33 prosenttia suurempi vajaatoiminnan kehittymisen riski verrattuna alimpaan ryhmään. Ylimmässä käyttöryhmässä tutkittavat käyttivät proteiinia keskimäärin 112 grammaa päivässä, mikä vastasi 19 prosenttia kokonaisenergiansaannista. Vastaavan suuntainen yhteys havaittiin useimmista lähteistä saatavalla proteiinilla, lukuun ottamatta kalasta ja kanamunasta tulevaa proteiinia. Kokonaisuudessaan eläinproteiinin yhteys suurempaan sydämen vajaatoiminnan riskiin oli kuitenkin selvempi kuin kasviproteiinin.
Tutkijoiden mukaan lisää tutkimusta tarvitaan siitä, voivatko ruokavalion proteiinit tai niiden sisältämät aminohapot vaikuttaa sydämen vajaatoiminnan riskitekijöihin tai sydämen toimintaan vai selittyykö tulos muilla elintapa- tai ravitsemustekijöillä. Aiempien tutkimusten perusteella sillä, mistä lähteestä proteiini saadaan, voi olla merkitystä sydämen vajaatoiminnan riskin kannalta: erityisesti prosessoidun lihan runsas käyttö on yhdistetty suurempaan sydämen vajaatoiminnan riskiin, kun taas kalan syönnillä on havaittu yhteys pienempään riskiin. Tätä eroa voivat kuitenkin selittää proteiinin ohella myös proteiininlähteiden sisältämät muut ravintoaineet.
Koska aiempaa tutkimusta proteiinin saannin yhteydestä sydämen vajaatoiminnan riskiin on niukasti, vielä ei pystytä arvioimaan luotettavasti, voisiko proteiinin saannin kohtuullistaminen ruokavaliossa pienentää sydämen vajaatoiminnan riskiä.
Lisätietoja:
Heli Virtanen, TtM, nuorempi tutkija ja laillistettu ravitsemusterapeutti. Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopio, p. 0400 419477, heli.e.virtanen@uef.fi
Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti (vastaava tutkija). Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Kuopio, p. 02944 54542, jyrki.virtanen@uef.fi
Intake of different dietary proteins and risk of heart failure in men: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study Heli E.K. Virtanen, Sari Voutilainen, Timo T. Koskinen, Jaakko Mursu, Tomi-Pekka Tuomainen, and Jyrki K. Virtanen. Circulation Heart Failure. Julkaistu internetissä 29.5.2018. DOI: https://doi.org/10.1161/CIRCHEARTFAILURE.117.004531