Barentsin eri alueilla louhitaan paraikaa metallimalmeja, ja toimintaa tukevat kaikki Barentsin alueiden jäsenvaltiot: Suomi, Norja, Venäjä ja Ruotsi. On ennakoitu, että tulevaisuudessa kaivoksia on runsaasti nykyistä enemmän. Metallikaivokset luovat paikallista ja alueellista vaurautta, joten toiminta liittyy alueen taloudelliseen ja sosiaaliseen kehittymiseen. Samalla kaivosala on vastuussa monista herkkään arktiseen ekosysteemiin ja paikallisyhteisöihin kohdistuvista vaikutuksista. Kaivosten vaikutuksista kiistelevät erilaiset arktisen Euroopan yhteiskunnalliset ryhmät. Näin Barentsin alueen kaivosteollisuus kohtaa merkittävän kestävyyshaasteen. Keskustelun keskeinen kysymys on, miten kaivosyhtiön yhteiskuntavastuuta (Corporate Social Responsibility, CSR) käsitellään ja mitä sosiaalisia ja ekologisia vastuita yhtiöiden pitäisi hyväksyä kannettavakseen.
Filosofian maisteri Adrian Braun tutki Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa Barentsin alueen kaivosteollisuuden yhteiskuntavastuun moninaisia muotoja ja siihen liittyviä vaatimuksia eri sidosryhmissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin metallikaivosyhtiöitä Suomesta, Norjasta, Ruotsista ja Venäjän luoteisosasta. Sen perusteella eri sidosryhmillä on hyvin erilaisia näkemyksiä ja motiiveja ajaa kaivosyhtiöiden yhteiskuntavastuuta tiettyyn suuntaan. Monille ekologiset ja yhteiskunnalliset näkökohdat liittyvät laajempiin kestävän kehityksen puitteisiin kuin kaivostoiminnan välittömät talous- ja työllisyysvaikutukset. Sidosryhmien aiheuttama paine on yksi keskeinen tekijä siihen, että kaivosyhtiöt ovat nostaneet yhteiskuntavastuun politiikat ja strategiat entistä vahvemmin toimintansa keskiöön.
Braunin tutkimuksen mukaan kaivosyhtiö voi CSR-toiminnan kautta saavuttaa sekä taloudellisia että ei-taloudellisia etuja. Kestävyys- ja yhteiskuntavastuustandardit ovat hyödyllisiä työkaluja yhteiskuntavastuun jalkauttamisessa kaivosyhtiön kaikille tasoille. Tutkimus nostaa esille kaksi yhteiskuntavastuun standardeihin liittyvää ongelmaa. Ensinnäkin lukemattomat saatavilla olevat standardit, joiden sisällöt ovat pääosin päällekkäisiä, voivat johtaa sekaannukseen yrityksen CSR-johdossa. Lisäksi eri standardeilla on hyvin erilaiset suuntaukset, kuten politiikan laatiminen, raportointiohjeet tai auditointi. Yritykset eivät aina löydä tai tarjoa tietoa standardin suuntauksen mukaan ja menettävät mahdollisuuden löytää parhaan mahdollisen toimintapolun tietylle tavoitteelleen.
FM Adrian Braunin ympäristöpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja ”Corporate Social Responsibility in the Barents Region: A Situational Analysis of Metal Mining” tarkastetaan 24.3. klo 12 Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa verkossa osoitteessa https://call.lifesizecloud.com/extension/542417. Vastaväittäjänä toimii professori Tapio Litmanen Jyväskylän yliopistosta sekä kustoksena professori Rauno Sairinen Itä-Suomen yliopistosta.