Mitä jää tutkijoiden onkeen tietoaltaasta, entä miten saadaan lisää lääketutkimuksia Suomeen ja Kuopioon? Tutkimuksen uudet mahdollisuudet Kuopion kampuksella -tilaisuus valotti sekä terveysdatan hyödyntämistä tutkimuksessa ja hoidossa että potilastutkimusten näkymiä.
Tilaisuuden toteuttivat loppusyksystä 2019 Itä-Suomen yliopisto, Kuopion yliopistollinen sairaala ja lääkeyhtiö MSD, jotka ovat syventäneet yhteistyötään vuonna 2018 solmitun puitesopimuksen pohjalta. Yhteistyö keskittyy erityisesti tutkimukseen, lääketieteelliseen koulutukseen, terveystaloustieteeseen ja terveydenhuollon ekosysteemeihin.
Rekisteritutkimus koskee kaikkia
Lääketieteellisessä tutkimuksessa on kasvava kiinnostus ja valmiudet niin sanotun real world datan, RWD:n eli reaalimaailman datan hyödyntämiseen. Reaalimaailman data on erilaisiin tietovarantoihin kertyvää dataa esimerkiksi potilaiden terveydentilasta ja terveydenhuollon palvelujen käytöstä.
MSD:n lääketieteellinen johtaja Michael Pasternack muistuttikin, että terveydenhuollon rekistereissä meidän kaikkien terveystiedot voivat palvella terveyttä edistävää tutkimusta – toki tietosuojan puitteissa.
Lääketutkimus ei pääty lääkkeen markkinoille tuloon. Vasta sen jälkeen alkaa kertyä reaalimaailman dataa, josta voidaan tutkia esimerkiksi lääkehoitojen toteutumista, turvallisuutta ja kustannusvaikuttavuutta, muistutti MSD:n terveystaloustieteen ja vaikuttavuustutkimuksen päällikkö Katja Nolvi.
Kuopiossa järjestetyssä tilaisuudessa keskusteltiin sekä rekisteritutkimusten että kliinisten lääketutkimusten näkymistä Suomessa ja Kuopion seudulla. Lääkeyhtiöiden silmissä Suomen vetovoimaa lisäävät muun muassa kattavat ja sosiaaliturvatunnuksen ansiosta yhdisteltävät terveydenhuollon rekisteritiedot. Onko Suomi peräti rekisteritutkimuksen luvattu maa, pohti MSD:n yhteiskuntasuhdejohtaja Petri Lehto esityksessään. Hänen mukaansa näin voi olla muun muassa jos terveysdatan hyödyntämiseen saadaan yhtenäiset kansalliset pelisäännöt, toimiva tietovarantojen ekosysteemi ja riittävästi dataosaajia.
Biopankkikokoelmia on nyt helppo selata
Datan hyödyntämistä ja tutkimusyhteistyötä hoitojen kehittämiseksi edistävät osaltaan kansalliset neuro- ja syöpäkeskukset, biopankit sekä alueelliset potilastietoaltaat, joista kuultiin ajankohtaista asiaa.
Kansallisen neurokeskuksen valmisteluvaiheen johtaja Mikael von und zu Fraunberg kertoi, että seuraavaksi toiminta vakiinnutetaan ja laajennetaan kansalliseksi useisiin yliopistokaupunkeihin sijoittuvien neurotieteen osaamiskeskusten kautta. Kuluvana vuonna luvassa on muun muassa potilashaun pilotointia lääketutkimukselle ja maaliskuussa ensimmäinen yritys- ja innovaatiotapahtuma, Neuro2020 – Business Meets Science.
Biopankkeihin tallennetaan suostumuksen antaneilta potilasnäytteitä tutkijoiden saataville. Digitaalisen Fingenious-palvelun kautta tutkijat voivat hakea näytteitä kaikista Suomen julkisista biopankeista ja joulukuussa avattu katalogipalvelu mahdollistaa näytekokoelmien nopean selaamisen.
Itä-Suomen yliopiston henkilökohtaisen lääketieteen ja biopankkitoiminnan professorin Arto Mannermaan mukaan Itä-Suomen biopankin näytteistä on kiinnostavaa tutkia muun muassa juuri itäsuomalaisen väestön geneettisten ominaispiirteiden yhteyksiä sairastavuuteen. Käytännön toiminnassa on painottunut vahvasti digitaalipatologia. – Viime vuonna Kuopion kampuksella skannattiin tutkijoille yli 10 000 leikekuvaa.
Mannermaa valaisi myös Pohjois-Savon tietoaltaan toimintaa. – Tietoallas on alusta, jossa on potilasdatan lisäksi mahdollisuus sen tietoturvalliseen analysointiin. Pohjois-Savon tietoaltaassa on sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon sote-dataa, ja tutkijoille kehitetään palveluja ja työkaluja.
Pohjois-Savon tietoallasdataa tutkitaan jo useissa pilottihankkeissa, joissa esimerkiksi hyödynnetään koneoppimista rinnan tiheyden määrittämiseen automaattisesti mammografiakuvista sekä rintasyövän geneettisen riskin arviointiin. – Tulevaisuudessa tietoa voidaan toivottavasti hyödyntää reaaliajassa potilaan hoidossa.
Itäisen syöpäkeskuksen FICAN Eastin johtaja Maarit Anttila kertoi muun muassa kansallisesta pilottiprojektista, jossa yhtenäistetään sädehoidon kohdealueiden rajausta automatisoidun järjestelmän avulla.
Hyviä käytäntöjä tietoallasympäristöön
Itä-Suomen yliopiston rekisteritutkimuksen professori Reijo Sund esitteli yliopiston, KYSin ja MSD:n yhteistyönä toteuttamaa RWD-tutkimusta tyypin 2 diabeteksen kustannuksista. Tutkimus toteutettiin Pohjois-Savon tietoallasympäristössä, ja tavoitteena oli Sundin mukaan myös luoda mallia muille vastaaville tutkimuksille.
– Tällaisessa ympäristössä tarvitaan hyviä, avointa tiedettä edistäviä käytäntöjä. Käytimme esimerkiksi aineiston analyysiin koodia, joka toimii muissakin ympäristöissä.
Lääketaloustieteen professori Janne Martikainen esitteli Vaikuttavuuden taloa, joka on hyvinvointiin ja terveyteen liittyvän vaikuttavuuden tutkimuksen ja koulutuksen monitieteinen yhteistyöverkosto Itä-Suomen yliopistossa. Kuopion kampuksen vahvuuksiin kuuluu suomen ensimmäinen rekisteritutkimuksen professuuri ja maan ainoa terveystaloustieteen maisteriohjelma. Puitesopimusyhteistyössä taas on ideoitu syöpähoitojen vaikuttavuusarvioinnista jatkuvan oppimisen verkkokoulutus.
Paremmat lähtökohdat potilastutkimuksille
Silmätautiopin professori Kai Kaarniranta kertoi Kuopion kampuksella kehitteillä olevasta tutkimushoitajakoulutuksesta, jonka on tarkoitus tukea kliinisten tutkimusten sujuvaa toteutusta. – Lääketeollisuuden tarjoamiin tutkimuksiin on voitava sitoutua nopeasti ja niiden toteutus edellyttää koulutettuja, kokoaikaisia tutkimushoitajia.
MSD:n Clinical Research Manager Kirsi Kärkkäinen arvioi, että Suomeen voidaan saada enemmän lääketutkimuksia poliittisella tahtotilalla ja oikeilla ratkaisuilla, kuten tutkimustietopankilla, joka auttaisi potilaita ja omaisia tutkimuksiin hakeutumisessa. – Pieni väkiluku tekee haastavaksi saavuttaa tutkimusten vaatimat potilasmäärät, mutta tärkeä vahvuus on, että meillä potilaat sitoutuvat tutkimuksiin ja keskeyttäjiä on vähän.
MSD:n Regional Account Manager Anna-Mari Laition mukaan tilaisuuden suosio yllätti järjestäjät ja vastaavaa suunnitellaan kuluvalle vuodelle. – Palautteen perusteella erityisesti terveysdatan käyttö kiinnosti. Myös konkreettisia esimerkkejä tutkimuksesta pidettiin tervetulleina, joten tulevissa tilaisuuksissa niitä on luvassa vielä enemmän.