Enontekiön Jauristuntureiden alueella Suomen ja Norjan rajalla toteutettu pitkäaikainen tutkimus osoitti tunturisoiden kasvillisuuden kestävän hyvin porojen laidunnusta. Tutkimuksessa käytettiin hyväksi valtioiden rajalle 1950-luvulla rakennettua poroaitaa sekä Suomen puolella tutkimusta varten vuonna 2002 rakennettuja aitauksia, joilla porojen laidunnus estettiin 13 vuoden ajaksi. Suomen puolella poroaitaa porot laiduntavat tunturisoilla kesäisin. Norjan puoleisella alueella kesälaidunnus on sen sijaan kielletty, ja porot vaeltavat kesän ajaksi rannikkoseuduille.
Porojen kesälaidunnus vaikuttaa erityisesti pajujen runsauteen. Ilman kesälaidunnusta pajut kasvavat korkeammiksi ja kukkivat runsaammin. Laidunnetuilla soilla sammalpeite niukkenee porojen tallatessa suon pintaa. Kokeellisesti aidattujen tutkimusalueiden pajut olivat pitkälti toipuneet laidunnuksesta 13 vuoden aikana. Ne olivat kuitenkin yhä keskimäärin pienempiä kuin Norjan puolella, missä kesälaidunnusta ei ole ollut yli 60 vuoteen. Kasvilajiston osalta eri laidunnuskäsittelyt eivät eronneet toisistaan.
Porojen laidunnus rajoittaa arktisten ekosysteemien pensastumista. Erityisesti pajujen levittäytymistä ja runsastumista aiemmin avoimilla alueilla on havaittu satelliittiaineistoista monilla pohjoisilla alueilla niin sanottuna arktisena vihertymisenä. Tämä tutkimus toi esille myös laidunnuksen mahdollisen vaikutuksen pajujen ravintoarvoon. Laidunnetuilla aloilla pajujen lehtien typpipitoisuus oli korkeampi kuin laiduntamattomilla alueilla.
—On mahdollista, että porot tavallaan ylläpitävät hyvän pajuravinnon saatavuutta. Syödyn verson tilalle kasvava uusi verso on ravinteikas, ja siitä mahdollisesti puuttuu syöntiä ehkäiseviä puolustusaineita, toteaa nuorempi tutkija Tiina Kolari Itä-Suomen yliopistosta.
Porojen kesälaidunnuksen vaikutuksia suokasvillisuuteen on tutkittu niukasti, enemmän huomiota on kiinnitetty jäkäliin, jotka ovat porojen tärkein ravintolähde talvella. Nyt julkaistu tutkimus on toteutettu Lapin yliopiston, Oulun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Arctic, Antarctic, and Alpine Research -julkaisusarjassa. Tiina Kolari valmistelee väitöskirjaa pohjoisten soiden viimeaikaisista muutoksista. Tutkimusta rahoittavat Suomen kulttuurirahasto ja Suomen Akatemia.
Lisätietoja: Tiina Kolari, Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos, p. 040 543 9545, tiina.kolari (a) uef.fi
Tutkimusjulkaisu:
Kolari, T.H.M., Kumpula, T., Verdonen, M., Forbes, B.C. & Tahvanainen, T. 2019. Reindeer grazing controls willows but has only minor effects on plant communities in Fennoscandian oroarctic mires. Arctic, Antarctic, and Alpine Research, DOI:10.1080/15230430.2019.1679940
Open access -linkki julkaisuun: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/15230430.2019.1679940
Kuvassa: Poroja, kuva Pasi Korpelainen.
