Koulupolun alkuvaiheessa olevien lasten vanhemmat ovat kiinnostuneita olemaan osallisena lasten vieraiden kielten opiskelussa. Lisäksi vanhempien toiveet lasten kielten opiskelusta, opetuksesta ja opinnoista näyttävät varsin yhteneviltä voimassa olevan opetussuunnitelman linjaaman kielikasvatuksen kanssa.
Nämä tulokset selviävät Itä-Suomen yliopistossa kootusta aineistosta, jossa kartoitettiin näkökulmia vanhempien osallisuudesta lastensa kieltenopiskeluun koulun alkuvaiheessa. Hankkeeseen on sen alusta alkaen liittynyt huoltajanäkökulmaa tarkasteleva tutkimus soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston ja yliopiston harjoittelukoulun yhteistyönä.
Kasvatustieteen professori Ritva Kantelinen kertoo, että tutkimuksen perusteella vanhemmat kaipaavat enemmän suoria kontakteja ja yhteydenpitoa lastensa kieltenopettajien kanssa jo koulun alusta lähtien.
– Joensuun normaalikoulussa onkin jo jonkin aikaa järjestetty toiminnallisia, lasta ja aikuista aktivoivia monikulttuurisia kieli-iltoja. Ne mallintavat hyvin kieltenopetuksen ja opiskelun menetelmiä kotiväelle ja tarjoavat huoltajille keskustelutilaisuuden paikalla olevien koulun aikuisten kanssa. Ne toteuttavat myös uuden opetussuunnitelman mukaista monialaista kielikasvatusta.
Tulliportin normaalikoulun englannin kielen lehtori Hilkka Koivistoinen muistuttaa, että myös kodeilla on paljon annettavaa kouluille.
– Oppilaat tulevat yhä kansainvälisemmistä taustoista, joten arjen kohtaamisia ja kielten kirjoa voitaisiin hyvin hyödyntää enemmän koulun kielikasvatuksessa.
Koivistoisen mukaan nykyinen vieraiden kielten opiskelu ei tarkoita kieliopin pänttäämistä ja viilausta, vaan asennetta ottaa rohkeasti käyttöön eri tavoin haltuun otettu, monipuolinen kielivaranto.
Vieraan kielen opiskelu syksyllä kaikille ensiluokkalaisille
Valtioneuvoston viime syyskuussa tekemien asetusmuutosten myötä pääsee syksyllä 2019 perusopetuksen aloittava ikäluokka kokonaisuudessaan ja kaikkialla Suomessa varhaisen kieltenopetuksen piiriin: ensimmäisen vieraan kielen opiskelu alkaa jatkossa viimeistään ensimmäisen vuosiluokan kevätlukukaudella.
– Itä-Suomen yliopiston harjoittelukouluissa on toteutettu Opetushallituksen rahoittamana varhennetun kielten opetuksen kärkihanketta jo kahtena peräkkäisenä lukuvuonna. Tavoitteena on ollut kehittää uusia pedagogisia malleja lasten varhaisen kielenoppimisen herkkyyskauden hyödyntämiseksi ja rohkaista oppijoita valitsemaan ja opiskelemaan kieliä sosioekonomisesta ja etnisestä taustasta, sukupuolesta tai paikkakunnasta riippumatta, kertoo Kantelinen.
Joensuussa normaalikoulun oppilaat ovat aloittaneet vieraan kielen opiskelun ensimmäisen lukuvuoden keväällä jo kauan ennen opetushallituksen hanketta eli vuodesta 1995 lähtien.
– Keskiössä meillä ovat varhennetun venäjän, saksan ja englannin kielikasvatuksen pedagoginen kehittäminen ja alkuopetusikäisille soveltuvien menetelmien tuottaminen ja kokeileminen, tiivistää Koivistoinen.
Lisätietoja:
Professori Ritva Kantelinen, Itä-Suomen yliopisto, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, ritva.kantelinen(at)uef.fi , 050 542 0434
Lehtori Hilkka Koivistoinen, englannin kieli, Itä-Suomen yliopisto, Tulliportin normaalikoulu, hilkka.koivistoinen(at)uef.fi, 050 342 3460
