Globaali terveys ei parane, ellei suun terveyttä huomioida osana yleisterveyttä, muistutti emeritaprofessori Arja Kullaa suulääketieteen 40-vuotissymposiumissa Kuopiossa.
Kuopiossa on tehty suulääketieteeseen liittyvää monitieteistä tutkimusta jo 40 vuoden ajan – alkaen Kullaan omasta hammaslääketieteen väitöksestä. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin keväällä symposiumi, jossa oli monipuolisesti esillä suulääketieteen ajankohtaista tutkimusta. Symposiumin avasi Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen yksikön johtaja, professori Liisa Suominen.
Suulääketiede on hammaslääketieteen ja yleislääketieteen välimaastoon sijoittuva kaksisuuntainen tieteenala, joka tutkii yleissairauksien tai niiden hoitojen aiheuttamia ilmentymiä suussa sekä toisaalta suusairauksien ja niiden hoitojen vaikutuksia yleisterveyteen. Suulääketiede kehittää myös uusia menetelmiä sekä suun sairauksien että yleissairauksien diagnostiikkaan ja hoitoihin.
– Tutkimus on osoittanut, että suun terveydellä ja monilla yleissairauksilla on selvä yhteys, vaikka taustalla olevia mekanismeja ei vielä täysin tunneta. Nykyinen hammaslääketiede huomioikin potilaan yleisterveyden aiempaa laaja-alaisemmin, ja tieto suun ja koko kehon terveyden vastavuoroisista yhteyksistä kasvaa jatkuvasti, totesi Kullaa, joka aloitti vuonna 2017 Itä-Suomen yliopiston suulääketieteen professorina. Kyseessä on Suomen ensimmäinen ja tällä hetkellä ainoa alan professuuri.
Kullaan tutkimuskohteita ovat erityisesti suun limakalvosairaudet, suun limakalvon koostumus sekä suun mikroympäristön ja syljen merkitys eri sairauksissa. Symposiumissa hän valotti muun muassa syljen metabolomiikan sovellutuksia. Metabolomiikan keinoin sylkinäytteestä voidaan analysoida jopa satoja aineenvaihduntatuotteita. Tuloksena saatava syljen metabolinen ”sormenjälki” voi valottaa laajasti esimerkiksi sairauksiin liittyviä aineenvaihduntareittejä ja yksilöllisiä lääkevaikutuksia.
Dosentti Hanna Välimaa HUSista ja Helsingin yliopistosta valotti esityksessään bakteeriperäisen ja autoinflammatorisen osteomyeliitin erotusdiagnostiikkaa. Leukaluun osteomyeliitti on harvinainen leukaluun tulehdussairaus. – Perinteisesti osteomyeliitti on ymmärretty luun bakteeriperäiseksi tulehdukseksi, mutta leukaluun alueella tulehdus voi olla myös autoinflammatorinen eli synnynnäisen immuunijärjestelmän häiriöön liittyvä sairaus.
Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija, HLL Lauriina Soiniemi tarkasteli suusairauksien yhteyttä muistisairauksiin ja totesi, että yhteydet voivat välittyä useiden mahdollisten mekanismien kautta. Esimerkiksi parodontiitti ja sen avainpatogeenit sekä limakalvosairaudet kuten herpes ja hiivasieni-infektio on yhdistetty muistisairauksiin. Muistisairauksien ehkäisyssä myös purennan säilyttämisellä tai kuntouttamisella ja proteettisella hoidolla on merkitystä.
Suun diagnostiikkaan kaivataan luotettavia, kvantitatiivisia menetelmiä, joiden avulla voitaisiin havaita sairauksiin liittyvät muutokset jo varhain ja seurata niiden kehittymistä. Itä-Suomen yliopiston biomateriaalitekniikan professori Reijo Lappalaisen mukaan kehittyneet spektroskooppiset menetelmät, niissä käytettävät materiaalitekniset ratkaisut, anturit ja non-invasiivisen näytteiden oton apuvälineet tarjoavat kustannustehokkaita mahdollisuuksia. Hän esitteli joitakin tutkimusryhmässä suun ja syljen diagnostiikkaan kehitettyjä ratkaisuja.
Sjögrenin syndrooma on autoimmuunisairaus, joka aiheuttaa tulehduksellisia muutoksia muun muassa sylki- ja kyynelrauhasissa. – Sairauden varhainen tunnistaminen olisi tärkeää, jotta taudin etenemiseen voitaisiin vaikuttaa ja hoito kohdentaa tehokkaammin, totesi Oulun yliopiston väitöskirjatutkija, HLL Maria Herrala.
Diagnostiikkaa hankaloittaa se, ettei Sjögrenin syndroomalle ole luotettavaa testiä, ja oireet kehittyvät hitaasti ja monimuotoisesti. Herralan mukaan syljen aineenvaihduntatuotteista voi kuitenkin nykyisillä herkillä spektroskooppisilla menetelmillä löytyä sairastumisriskin määrittämiseen, varhaisempaan diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan soveltuvia biokemiallisia markkereita.
DI Sakari Nikinmaa kertoi esityksessään uusien antibakteeristen hoitomenetelmien vaikutusmekanismeista ja käyttömahdollisuuksista suun terveydenhuollossa. Nikinmaa on suun terveyden innovaatioihin keskittyvä yrittäjä. Hän ollut kehittämässä tutkimuslähtöistä antibakteeriseen fotodynaamiseen ja -termiseen vaikutukseen perustuvaa hoitoa, jonka tavoitteena on tehostaa suun biofilmin hallintaa ja parantaa hoidon ennustettavuutta.
– Tekoälyyn perustuvat kuva-analyysimenetelmät voivat tuoda helpotusta limakalvosairauksien diagnostiikkaan ja erityisesti etänä tehtäviin diagnooseihin. Kuva-aineiston lisäksi dataan voidaan yhdistää muitakin menetelmiä sekä potilasdataa analyysin tehostamiseksi, totesi tutkimusinsinööri, DI, FT Jopi Mikkonen It-Suomen yliopistosta.
Markkinoilla on jo kaupallisia diagnostisia sovelluksia, joiden haasteena on Mikkosen mukaan usein teknologian läpinäkymättömyys liikesalaisuuden perusteella. – Tekoälymenetelmät olisi hyvä tuoda mukaan hammaslääkäreiden ja suuhygienistien koulutukseen, jotta terveysalan ammattilaisilla olisi hyvät valmiudet niiden hyödyntämiseen, mutta myös ymmärrys niihin liittyvistä riskeistä.
Symposiumin posterinäyttelyssä esiteltiin laajasti yliopistossa tehtyjä suulääketieteen alaan liittyviä tutkimuksia ja opinnäytetöitä.
