Sulje

Tarkenna hakuasi

Lapsia nurmikolla

5–9-vuotiaita lapsia haetaan ennenaikaisen adrenarken tutkimukseen – aiheena vaikutus lapsen kasvuun, kehitykseen ja terveyteen

Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Savon hyvinvointialue ovat käynnistäneet pitkäaikaisen seurantatutkimuksen, jossa selvitetään ennenaikaisen adrenarken syntymekanismeja sekä sen vaikutusta lapsen kasvuun, kehitykseen ja terveyteen. Tutkimukseen haetaan vapaaehtoisia tutkittavia Pohjois-Savon alueelta vuosina 2024–2026.

Ennenaikainen adrenarke on yleinen ilmiö

Adrenarke ilmaantuu kaikille lapsille ja sillä tarkoitetaan miessukupuolihormonien erityksen lisääntymistä lisämunuaiskuorelta noin 6­–10 vuoden iässä. Näiden hormonien vaikutuksen merkkeinä lapsilla todetaan aikuistyyppistä hienhajua, kainalokarvoitusta, häpykarvoitusta hiusten rasvoittumista ja komedoja tai finnejä kasvoilla.

Ennenaikaisena adrenarkea pidetään, jos oireita todetaan alle 8-vuotiaalla tytöllä tai alle 9-vuotiaalla pojalla. Ennenaikainen adrenarke on yleinen ilmiö, erityisesti tytöillä, joilla ilmaantuvuus on 20 %. Pienelle osalle ennenaikaisen adrenarken on todettu olevan yhteydessä aineenvaihdunnallisiin riskeihin pitkällä aikavälillä. 

Tutkimuskäynnit järjestetään yksilöllisen kehityksen mukaisesti

Tutkimukseen etsitään lapsia, joilla on todettu tai epäillään ennenaikaiseen adrenarkeen sopivia oireita. Verrokkiryhmäksi mukaan haetaan myös lapsia, joilla ei ole ennenaikaista adrenarkea.

Ensimmäinen tutkimuskäynti toteutetaan lapsen ollessa 5–9 vuoden ikäinen. Ensikäynnin lisäksi lapset kutsutaan 5–6 kertaa tutkimuksiin adrenarken ilmaantuessa ja murrosiän eri vaiheissa sekä lopulta varhaisella aikuisiällä. 

Lapsesi voi osallistua tutkimukseen, jos hän on alle 8-vuotias tyttö tai alle 9-vuotias poika eikä hänellä ole perussairautta tai säännöllistä lääkitystä, joka vaikuttaisi kasvuun tai kehitykseen. Mikäli pohdit lapsesi soveltuvuutta tutkimukseen, ota yhteyttä tutkimushoitajaan.

Lisätietoja osallistumisesta:

Tutkimushoitaja Tea Enjala puh. 0444610464, tea.enjala@pshyvinvointialue.fi

Ilmoittautuminen

Tutkimushankkeen sivut 

Lisätietoja tutkimuksesta:

Johtava tutkija, LT lastentautien erikoislääkäri Jani Liimatta puh. 0447175574, jani.liimatta@pshyvinvointialue.fi

Väitöskirjatutkija, lastentautien erikoislääkäri Oili Niskanen, 0447172408, oili.niskanen@pshyvinvointialue.fi 

QR-koodi adrenarketutkimukjsen ilmoittautumislomakkeelle.

Avainsanat

Aiheeseen liittyvää

Sininen ympyrä.

Uudet biomarkkerit ennenaikaisessa adrenarkessa (FinAdmiR)

Käynnissä

Ennen murrosikää lapset käyvät läpi esipuberteettivaiheen, jota lääketieteessä kutsutaan adrenarkeksi. Tämä nimi muodostuu sanoista ”adren” (lisämunuainen) ja ”arke” (alku), ja se viittaa lisämunuaisen kypsymisen alkuun. Adrenarken aikana lisämunuaisten kuori aktivoituu ja alkaa tuottaa enemmän sukupuolihormoneja, jotka aiheuttavat ensimmäiset lapsuuden aikaiset kehossa tapahtuvat fyysiset muutokset, kuten hien hajun muuttumisen, ihon ja hiusten rasvoittumisen, aknen tai karvoituksen kasvun kainaloissa ja häpyalueella. Adrenarken kliiniset merkit ilmenevät yleensä, kun tytöt ovat yli 8-vuotiaita ja pojat yli 9-vuotiaita. Joillakin lapsilla adrenarke kuitenkin ilmenee tavallista aiemmin, jolloin puhutaan ennenaikaisesta adrenarkesta. Useimmiten ennenaikainen adrenarke ei aiheuta terveysongelmia, mutta se saattaa joillain lapsilla lisätä aikuisiän terveysriskien, kuten ylipainon, poikkeavan sokeriaineenvaihdunnan ja hedelmällisyysongelmien, todennäköisyyttä. Adrenarken ja erityisesti ennenaikaisen adrenarken syntymekanismit ovat edelleen tieteessä arvoituksia. Vielä ei tarkalleen tiedetä, mitkä tekijät käynnistävät tämän varhaisen lisämunuaisen kypsymisen, eikä lääkäreillä toistaiseksi ole keinoja tunnistaa niitä lapsia, joilla myöhempien terveysongelmien riski on korostunut. Tämä olisi kuitenkin tarpeen, jotta voisimme seurata riskilapsia ja tarvittaessa tarjota heille lääketieteellistä apua, sekä toisaalta välttääksemme tarpeetonta leimaamista niiden lasten kohdalla, joilla ennenaikainen adrenarke ei yhdisty merkittäviin terveysriskeihin tulevaisuudessa. FinAdmiR-tutkimuksessa pyrimme selvittämään, miten lisämunuaisten kypsyminen tapahtuu ja löytämään mittareita, joiden avulla lääkärit voisivat tulevaisuudessa arvioida ennenaikaiseen adrenarkeen liittyviä terveysriskejä. Tutkimus on vapaaehtoisille tehtävä pitkäaikainen seurantatutkimus, joka alkaa lapsen ollessa noin 5–9 vuoden ikäinen ja jatkuu aina varhaiselle aikuisiälle saakka (viimeinen suunniteltu seurantakäynti 18 vuoden iässä). Lapset kutsutaan ensikäynnin lisäksi tutkimuksiin heidän kehitysaikataulunsa mukaisesti eli adrenarken ilmaantuessa ja murrosiän eri vaiheissa sekä lopulta varhaisella aikuisiällä. Tutkimukseen etsitään lapsia, joilla on todettu tai epäillään ennenaikaiseen adrenarkeen sopivia oireita (tapausryhmä), mutta myös terveitä lapsia, joilla kehitysaikataulu on normaali (kontrolliryhmä). Tutkimus kestää yhteensä 10–12 vuotta. Seurantakäynnit järjestetään Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tiloissa: ennenaikaisen adrenarken omaaville lapsille käyntejä on viisi ja kontrolliryhmään kuuluville kuusi. Tutkimuskäynnit suorittaa lastenlääkäri yhdessä tutkimushoitajan kanssa ja jokainen käynti sisältää kliinisen tutkimuksen (mm. pituuden, painon ja verenpaineen mittaus), sukurauhasten ultraäänitutkimuksen, kehonkoostumuksen mittauksen InBody-laitteella (ei röntgensäteilyä) ja verinäytteen. Lisäksi osallistujilta otetaan sylki- ja hiusnäytteet sekä 24 tunnin virtsanäyte. Ensimmäisellä käynnillä keräämme tietoja lapsen ja perheen taustoista sekä elintavoista kyselylomakkeilla. Käynnit kestävät noin neljä tuntia, ja niihin saavutaan tyhjällä vatsalla verinäytteitä varten. Tarjoamme aamiaisen näytteenoton jälkeen. Tutkimuksella on Pohjois-Savon Hyvinvointialueen organisaatiolupa sekä tutkimuseettisen toimikunnan puoltava lausunto. Kaikki kerätyt tiedot käsitellään luottamuksellisesti.

Lue lisää

Lapsi keinuu leikkipuistossa

Ennenaikainen adrenarke on tytöillä yleisempi kuin pojilla

Ennenaikainen adrenarke havaittiin 8,6 prosentilla tytöistä ja 1,8 prosentilla pojista.

Lue lisää

Tyttö leikkipuistossa

Korkeampi rasvaprosentti ja vanhempien tupakointi aikaistavat rintojen kehitystä suomalaisilla tytöillä

– On merkittävä havainto, että terveydelle haitalliseksi tiedetyt tekijät, kuten kehon suurentunut rasvapitoisuus ja passiivinen tupakointi, vaikuttavat näinkin huomattavasti tyttöjen kehitysaikatauluun, toteaa väitöskirjatutkija, lastenlääkäri Saija Savinainen.

Lue lisää