Aleksitymia tarkoittaa tunnekokemusten sanoittamisen vaikeutta. Tuoreen tutkimuksen mukaan aleksityymiset piirteet eivät ole vielä vakiintuneet nuoruusiässä, vaan vähenevät nuoreen aikuisikään tultaessa. Lisäksi aleksityymisten piirteiden havaittiin olevan yhteydessä yksinäisyyteen, ongelmiin ikätoverisuhteissa sekä psyykkisiin oireisiin kuten masennus- ja dissosiaatio-oireisiin. Viisivuotisen seurantatutkimuksen tulokset julkaistiin Journal of Psychosomatic Research -lehdessä.
Aleksityymisiä piirteitä voidaan kuvata kolmella eri osa-alueella: tunteiden tunnistamisen vaikeudet, tunteiden kuvailemisen vaikeudet sekä toiminnallisuuteen suuntautuva ajattelutapa. Eri tutkimusten mukaan aleksityymisiä piirteitä esiintyy 5–14 prosentilla väestöstä.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa aleksityymisten piirteiden pysyvyyttä nuoruusiän ja nuoren aikuisiän välillä. Lisäksi tutkittiin aleksityymisten piirteiden ja nuoruusiän sosiaalisten suhteiden sekä psyykkisten oireiden välistä yhteyttä.
Seurantatutkimuksen alkuvaiheeseen osallistui yhteensä 755 kuopiolaista 13–18-vuotiasta yläkoululaista ja toisen asteen opiskelijaa, jotka vastasivat aleksityymisiä piirteitä, sosiaalisia suhteita ja psyykkisiä oireita mittaaviin itsearviointilomakkeisiin. Seurantavaiheessa 18–25-vuotiaiden nuorten aikuisten aleksityymisiä piirteitä mitattiin uudestaan itsearviointilomakkein.
Aleksityymiset piirteet vähenivät merkittävästi seurantajakson aikana nuoruusiästä nuoreen aikuisikään tultaessa. Eniten iän myötä väheni toiminnallisuuteen suuntautuminen.
Aleksityymisiä piirteitä oli sekä tutkimuksen alku- että seurantavaiheessa enemmän niillä, joilla oli alkukyselyn mukaan vähemmän ikätoverisuhteita, enemmän yksinäisyyden kokemusta ja masennus- sekä dissosiaatio-oireita, joita voivat olla esimerkiksi muistihäiriöt, itsensä tai ulkopuolisen maailman vieraaksi kokeminen, identiteetin vaihtelut, asioihin uppoutuminen ja selittämättömät fyysiset oireet. Tutkimuksen alussa masennus- ja dissosiaatio-oireita kokeneilla tunteiden tunnistamisen ja kuvailemisen vaikeudet olivat pysyvämpiä läpi seuranta-ajan.
Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että nuoruusiän aleksityymiset piirteet eivät kovin luotettavasti ennusta piirteiden esiintyvyyttä nuorena aikuisena. Psyykkiset oireet voivat kuitenkin vaikuttaa aleksityymisten piirteiden pysyvyyteen nuoruusiän kehityksen aikana.
Alkuperäinen julkaisu:
Virve Kekkonen, Siiri-Liisi Kraav, Jukka Hintikka, Petri Kivimäki, Outi Kaarre, Tommi Tolmunen. Stability of alexithymia is low from adolescence to young adulthood, and the consistency of alexithymia is associated with symptoms of depression and dissociation. J Psychosom Res. 2021;150:2021110629. https://doi.org/10.1016/j.jpsychores.2021.110629
Lisätietoja:
LT, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Virve Kekkonen, Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala, nuorisopsykiatria, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/virve.kekkonen/
