Humalahakuinen alkoholinkäyttö on yhteydessä suurempiin terveysriskeihin kuin säännöllinen käyttö, vaikka alkoholin kokonaiskulutus olisi yhtä suurta. Humalahakuinen juominen oli tavallisempaa niillä, joilla kulutus painottui olueen ja väkeviin, kun taas säännöllisemmin alkoholia käyttävät joivat enemmän viiniä. Tämä havaittiin tuoreessa, kansalliseen FINRISKI-aineistoon perustuvassa tutkimuksessa. Tulokset julkaistiin Nutrients-lehdessä.
Alkoholin aiheuttamat riskit terveydelle tunnetaan laajasti ja humalahakuinen juominen näyttää aiempien tutkimusten perusteella olevan erityisen haitallista. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin sekä alkoholin käyttömäärien, käyttötapojen että juomatyyppien yhteyttä alkoholin terveyshaittoja kuvastaviin laboratorioarvoihin.
Tutkimusaineisto käsitti kaikkiaan 22 432 henkilön tiedot FINRISKI-väestötutkimuksesta. Heidät ryhmiteltiin alkoholinkäytön kokonaismäärän perusteella raittiisiin, kohtuukäyttäjiin ja paljon kuluttaviin. Alkoholia käyttävät jaoteltiin käyttötavan mukaan joko säännöllisesti tai humalahakuisesti juoviin. Lisäksi heidät ryhmiteltiin juomatyyppimieltymysten mukaan viiniä, olutta, siideriä tai lonkeroa, tai väkeviä suosiviin. Tutkittavien verinäytteistä mitattiin maksaentsyymiarvot, rasva-arvot, tulehdusmerkkiaine CRP:n pitoisuus sekä punasolujen keskitilavuus (MCV).
Säännöllinen kohtuukäyttö oli tavallisempaa viiniä suosivilla henkilöillä, humalahakuisuus taas olutta tai väkeviä suosivilla. Kun muiden elintapatekijöiden vaikutukset vakioitiin, alkoholia humalahakuisesti käyttävillä maksaentsyymi-, CRP- ja rasva-arvot poikkesivat normaalista enemmän kuin niillä, joilla painottuivat muut käyttötavat, vaikka alkoholin kokonaiskulutus oli yhtä suurta. Havaitut tulokset voivat osittain selittää sitä, että viiniä on pidetty muita juomia terveellisempänä, vaikka näin ei todellisuudessa olisikaan, jos kulutustottumukset otetaan laajemmin huomioon. Niiltä, joiden kulutus painottui väkeviin juomiin, löytyi muita useammin suurentunut MCV-arvo, jolla on muissa tutkimuksissa havaittu yhteys alkoholin aineenvaihduntatuotteiden aiheuttamaan kohonneeseen ruuansulatuskanavan syöpäriskiin.
Alkoholin käyttäjillä poikkeavia laboratorioarvoja oli kaiken kaikkiaan enemmän kuin raittiilla. Tulokset kertovat myös terveysriskien kasvusta jo kohtuullisenakin pidetyn käytön myötä. Nyt julkaistun tutkimuksen perusteella alkoholihaittojen kehittymiseen voivat määrien lisäksi vaikuttaa sekä käyttötavat että se, millaisia alkoholijuomia suositaan.
Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita THL:stä, Itä-Suomen yliopistosta, Seinäjoen keskussairaalasta, Tampereen yliopistosta ja Oulun yliopistosta.
Lisätietoja:
Professori Onni Niemelä, Seinäjoen keskussairaala ja Tampereen yliopisto, onni.niemela(a)epshp.fi
Professori Tiina Laatikainen, Itä-Suomen yliopisto ja THL, tiina.laatikainen(a)thl.fi
Tutkimusartikkeli:
Niemelä, Onni, Mauri Aalto, Aini Bloigu, Risto Bloigu, Anni S. Halkola, and Tiina Laatikainen. 2022. "Alcohol Drinking Patterns and Laboratory Indices of Health: Does Type of Alcohol Preferred Make a Difference?" Nutrients 14, no. 21: 4529. https://doi.org/10.3390/nu14214529
