Muistisairaus muuttaa merkittävästi sekä itse sairastuneen että hänen perheensä elämää. Sairauden edetessä hoivaresurssien sekä taloudellisten resurssien tarve kasvaa. Psykologian maisteri Toni Saari havaitsi väitöstutkimuksessaan, että Alzheimerin taudin neuropsykiatristen oireiden arvioinnissa oirekyselyn tietolähde ja mittausmenetelmän ominaisuudet tulisi ottaa vakavammin. Saaren väitöstilaisuutta voi seurata verkossa 18. kesäkuuta klo 12 alkaen.
Alzheimerin taudin aivomuutokset johtavat tiedonkäsittelyn vaikeuksiin, päivittäisen toimintakyvyn laskuun sekä neuropsykiatrisiin oireisiin. Nämä ongelmat näkyvät vastaavasti arjessa esimerkiksi lähimuistin heikkenemisenä, masennusoireina sekä vaikeuksina huolehtia taloudesta. Neuropsykiatriset oireet aiheuttavat merkittäviä hoitokustannuksia ja ovat omaisille kuormittavampia kuin tiedonkäsittelyn oireet. Ne ovat kuitenkin jääneet muistioireita vähemmälle huomiolle tieteellisessä tutkimuksessa, hoidossa sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa.
Tutkimustulosten mukaan omaisen arvioimat mielialaoireet tavoittavat vain osan potilaan kokemista oireista. Lisäksi tuloksissa korostuu neuropsykiatristen oireiden itsenäinen yhteys toimintakyvyn laskuun pitkässä seurannassa: pelkästään taudin vaikeusaste ei siis selitä neuropsykiatristen oireiden kytköstä haasteisiin päivittäisissä toiminnoissa. Käytetyimmän neuropsykiatrisen oirekyselyn mittauksellisista ominaisuuksista löytyi vahvuuksien lisäksi myös selkeitä aukkoja, joiden vuoksi kyselyn tuloksia voi olla haasteellista tulkita.
Väitöstutkimus sisälsi aiempia tutkimuksia monipuolisemman arvion neuropsykiatristen oirekyselyjen mittauksellisista ominaisuuksista uusimpia menetelmiä hyödyntäen. Tutkimustulokset vahvistavat osaltaan myös aiempia tuloksia neuropsykiatristen oireiden ja toimintakyvyn yhteyksistä. Tutkimus toi kuitenkin lisää tietoa sen pitkäkestoisuuden vuoksi: tässä tutkimuksessa sairastuneen henkilön tilaa seurattiin poikkeuksellisen pitkään, viiden vuoden ajan.
Mittausominaisuuksiltaan hyvät oirekyselyt ovat edellytys neuropsykiatristen oireiden hoitomenetelmien vaikuttavuuden tutkimukselle. Parempi teoreettinen ymmärrys neuropsykiatristen oireiden ja tiedonkäsittelyvaikeuksien rajanvedosta auttaisi myös ymmärtämään näiden yhteisvaikutusta toimintakyvyn laskuun.
Väitöstutkimus perustuu suomalaisiin ja yhdysvaltalaisiin seuranta-aineistoihin sekä käytetyimmästä neuropsykiatrisesta oirekyselystä tehtyihin julkaisuihin.
Psykologian maisteri Toni Saaren väitöskirja Neuropsychiatric symptoms in Alzheimer’s disease: measurement, follow-up and associations with daily living tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii Eero Vuoksimaa Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Taina Hintsa Itä-Suomen yliopistosta.
