Verenpainetautiin liittyvää tutkimusta julkaiseva Journal of Human Hypertension -tiedelehti on valinnut dosentti Andrew Agbajen vuoden nuoreksi tutkijaksi. Kyseessä on tunnustus merkittävistä tutkimustuloksista. Tiedelehti arvostaa erityisesti uutta tutkimusta, joka voi merkittävästi vaikuttaa potilaiden hoitoon tai edistää kohonneen verenpaineen patofysiologian ymmärtämistä. Palkinto myönnetään viimeisimmän vuoden aikana parhaalle lehdessä julkaistavaksi hyväksytylle tieteelliselle artikkelille.
Andrew Agbaje on Itä-Suomen yliopiston kliinisen epidemiologian ja lasten terveyden dosentti. Palkitussa tutkimuksessaan hän osoitti, että paikallaan vietetyn ajan määrä ei poikkileikkausasetelmassa ollut yhteydessä valtimoiden jäykistymiseen, jonka mittarina on pulssiaallon etenemisnopeus kaula- ja reisivaltimon välillä. Tutkimukseen osallistui 1574 nuorta Bristolin yliopiston ALSPAC-syntymäkohorttitutkimuksesta. Suurempi määrä kevyttä liikuntaa oli kuitenkin yhteydessä hitaampaan pulssiaallon etenemisnopeuteen ja kaulavaltimon suurempaan joustavuuteen. – Saadut tulokset ovat kansanterveydellisesti merkittäviä ja koskettavat erityisesti niitä nuoria, jotka eivät voi tai halua harrastaa rasittavaa liikuntaa joko terveydentilansa tai kiinnostuksen puutteen vuoksi, Agbaje sanoo.
Suurempi määrä reipasta ja rasittavaa liikuntaa oli yhteydessä suurempaan kaulavaltimon seinämäpaksuuteen ja kaulavaltimon joustavuuteen. Suurempi lihasmassa selitti noin 33 % näistä yhteyksistä. Tämä viittaa siihen, että liikunnan harrastaminen aiheuttaa verisuonten uudelleenmuovautumista, mutta tulokset on syytä varmistaa vielä pitkittäisasetelmassa.
Toisessa julkaisussa Agbaje tiimeineen raportoi, että yli kuuden tunnin päivittäinen paikallaanolo lapsuudessa voi yksinään aiheuttaa kymmenen prosenttia valtimojäykkyyden lisääntymisestä seitsemän vuoden seurannassa nuoruudesta aikuisuuteen. Paikallaanolon merkittävät haitat saattavat näkyä mitattavina verisuoniterveyden muutoksina vasta kun runsasta paikallaanoloa on jatkunut pitkään. Agbaje on myös osoittanut kevyen liikunnan systemaattisesti vähentävän valtimoiden jäykkyyttä sekä poikkileikkaus- että pitkittäistutkimuksissa. Reipas tai rasittava liikunta kuitenkin edisti verisuonten uudelleenmuovautumista sekä poikkileikkaus- että pitkittäistutkimuksissa. Agbaje on aiemmin havainnut, että valtimoiden jäykkyys on uusi kohonneen verenpaineen, varhaisten sydänmuutosten, lihavuuden, insuliiniresistenssin ja metabolisen oireyhtymän kausaalinen riskitekijä lapsilla ja nuorilla. Siksi valtimoiden jäykistymisen vähentäminen nuorilla esimerkiksi kevyen liikunnan, kuten kävelyn, keinoin voi merkittävästi edistää terveyttä ja ehkäistä sairauksia.
Kutsuluento Artery Societyn vuosikokouksessa
Agbaje piti myös hiljattain kutsuluennon brittiläisen Artery Societyn vuosikokouksessa Cardiffissa. Urakehitysteemaisen luennon pitäjät pääsevät kertomaan suuriin valtimoihin liittyvästä tutkimuksestaan koko uransa ajalta ja valottamaan keskeisiä tuloksiaan ja jatkosuunnitelmiaan. Agbaje käsitteli luennossaan valtimojäykkyyttä nuorten kohonneen verenpaineen, lihavuuden, insuliiniresistenssin, metabolisen syndrooman ja sydänmuutosten kausaalisena riskitekijänä.
– Aikuisväestössä saatujen tutkimustulosten yleistäminen lapsiin ja nuoriin ei välttämättä ole paras tapa havaita varhaisimpia muutoksia nuorten sydän-, verisuonit- ja aineenvaihduntaterveydessä. Hyvin kerätty seuranta-aineisto nuoresta väestöstä voi haastaa ja muuttaa vallitsevia käsityksiä. Jatketaan taistelua lasten terveyden puolesta, koska tämän päivän lapset ovat huomisen aikuisia, Agbaje toteaa.
– Mikään näistä tunnustuksista ei olisi ollut mahdollinen ilman Itä-Suomen yliopiston sekä Bristolin ja Exeterin yliopistojen poikkeuksellista tutkimusyhteistyötä ja useiden rahoittajien tukea. Kiitos kuuluu myös Children of the 90s (ALSPAC) -tutkimushankkeeseen jo 30 vuoden ajan osallistuneille ja siinä yhä mukana oleville. Heidän ansiostaan saamme kerättyä maailmanluokan dataa ja päivitettyä tietoa lasten sydän- ja verisuoniterveydestä, Agbaje toteaa.
Agbajen johtaman urFIT-CHILD-tutkimusryhmän työtä ovat tukeneet Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Suomen Kulttuurirahaston keskusrahasto ja Pohjois-Savon aluerahasto, Orionin tutkimussäätiö, Aarne Koskelon säätiö, Antti ja Tyyne Soinisen säätiö, Paulon säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö, Paavo Nurmen säätiö, Sydäntutkimussäätiö, Ida Montinin säätiö, Eino Räsäsen säätiö, Matti ja Vappu Maukosen säätiö, Lastentautien tutkimussäätiö, Alfred Kordelinin säätiö sekä EASO ja Novo Nordisk -säätiö.
Lisätietoja:
Dosentti Andrew Agbaje, MD, MPH, PhD, FESC, FAHA, FNYAM, Cert. Clinical Research (Harvard), Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, andrew.agbaje(a)uef.fi, +358 46 896 5633, https://uefconnect.uef.fi/en/person/andrew.agbaje/
Tutkimusryhmän verkkosivut: urFIT-CHILD Research group
Palkintoon liittyvä Journal of Hypertension -lehden haastattelu (englanniksi): Agbaje, A.O. JHH Young Investigator Award 2023: interview with the winner Andrew O. Agbaje. J Hum Hypertens (2024). https://doi.org/10.1038/s41371-024-00974-7
Palkittu artikkeli:
Agbaje AO. Mediating effect of fat mass, lean mass, blood pressure and insulin resistance on the associations of accelerometer-based sedentary time and physical activity with arterial stiffness, carotid IMT and carotid elasticity in 1574 adolescents. J Hum Hypertens. 2024 May;38(5):393-403. https://doi.org/10.1038/s41371-024-00905-6
Linkki toiseen jutussa mainittuun tutkimukseen:
Agbaje AO, Barker AR, Lewandowski AJ, Leeson P, Tuomainen TP. Accelerometer-based sedentary time, light physical activity, and moderate-to-vigorous physical activity from childhood with arterial stiffness and carotid IMT progression: A 13-year longitudinal study of 1339 children. Acta Physiol (Oxf). 2024 May;240(5):e14132. doi: 10.1111/apha.14132
