Anna-Maija Castrén sosiologian professoriksi

Perheenä elämisen tavat ovat moninaistuneet. Tähän muutokseen ei Suomessa ole aina ymmärretty kiinnittää huomiota, professori Anna-Maija Castrén sanoo.

26.9.2023

Talous ja yhteiskunta

Perhepoliittinen keskustelu kaipaa tuuletusta muuttuvassa maailmassa

Elokuussa Itä-Suomen yliopiston sosiologian professorina aloittanut Anna-Maija Castrén on tutkinut perhe- ja läheissuhteita sekä sosiaalisia verkostoja pitkään. Perhesosiologina hän soisi, että perhepoliittiset päätökset perustuisivat mahdollisimman monipuoliseen ja kattavaan tutkimustietoon.

– Ihmisten perhesuhteet ansaitsisivat enemmän valtiovallan huomiota. Jos yhteiskunnassa ei tiedetä, millaisissa perheissä ihmiset elävät ja millaisia haasteita siitä mahdollisesti tulee, lasku tulee nopeasti yhteiskunnan maksettavaksi.

Tutkijat selvittävät, miten globaalit kriisit vaikuttavat nuorten aikuisten perheellistymissuunnitelmiin

Parhaillaan Castrén johtaa tutkimushanketta, jossa tarkastellaan nuorten ja nuorehkojen aikuisten perheellistymiseen ja läheissuhteisiin liittyviä suunnitelmia Suomessa, Skotlannissa ja Portugalissa. Keväällä 2023 käynnistyneessä NETREP-hankkeessa kansainvälinen tutkimusryhmä pohtii, millaisena hedelmällisessä iässä olevat aikuiset näkevät perheen ja läheissuhteiden tulevaisuuden globaalien kriisien riivaamassa maailmassa.

Tutkimuksen kohderyhmänä ovat 25–40-vuotiaat, joiden kokemus perheestä on Castrénin mukaan jo hyvin moninainen, ja he ovat nähneet monenlaisia perhemuotoja.

– Kyseessä on myös ikäryhmä, joka on kokenut työelämän valtavan muutoksen ja joiden työmarkkina-asema on usein haavoittuva, eikä heidän asemansa ole välttämättä vahva suunnittelemaan tulevaisuutta työelämän lähtökohdista.

Työn prekarisoitumisen ja maailmanlaajuisten talouskriisien ohella myös muun muassa ilmastonmuutos ja koronapandemia ovat mahdollisesti muuttaneet nuorten aikuisten ajatuksia tulevaisuudestaan.

– Esimerkiksi ilmastonmuutos ja siitä seuraava muuttoliike on kasvava kysymys eurooppalaisissa yhteiskunnissa. Koronapandemia puolestaan vaikutti siihen, että normalisoitunut tapa elää läheissuhteissa muuttui nopeasti.

Tutkimuksessa tarkastellaan laadullisen tutkimuksen keinoin sitä, millä tavalla eri maissa elävät nuoret aikuiset hahmottavat lisääntymiseen ja väestön uusiutumiseen liittyvät ajankohtaiset kysymykset.

– Kiinnostavaa on, mikä heille itselleen olisi ihanteellisin tapa elää parisuhteessa, jos he itse saisivat valita. Olisiko se esimerkiksi heteronormatiivinen perhe vai jotakin ihan muuta.

Tutkimusaineiston kerääminen alkaa Suomessa ja Skotlannissa syksyllä 2023 ja Portugalissa keväällä 2024. Kussakin maassa haastatellaan 20–25 ihmistä. Tutkijoiden toiveena on tuottaa pitkittäisaineisto, jossa pystyttäisiin seuraamaan perheellistymiseen liittyvän ajattelun mahdollisia muutoksia iän karttuessa.

Kulttuurinen monimuotoisuus muuttaa perheitä

NETREP-tutkimukseen osallistuvien nuorten aikuisten elämän aikana perheenä olemisen muodot ovat moninaistuneet valtavasti. Esimerkiksi Suomessa lähes 60 prosenttia ensimmäisistä lapsista syntyy naisille, jotka eivät ole naimisissa.

Myös yhteiskuntien kulttuurinen monimuotoisuus on kasvanut. Tämä havaittiin myös helsinkiläisvauvoja koskeneessa tutkimuksessa, jossa kerättiin syksyllä 2015 kolmen kuukauden aikana tiedot kaikista lapsen saaneista äideistä. Vauvojen äideillä oli 34 eri syntymämaata, mikä yllätti myös tutkijat.

– Jos joku olisi kysynyt tätä ennen tutkimuksen tekemistä, olisin sanonut, että eri syntymämaita olisi ollut kymmenkunta.

NETREP-hankkeessa näkökulmana on, että diversiteetti kasvaa enenevässä määrin Euroopassa, eikä Suomi ole tässä poikkeus.

Kansalliset näkökulmat eivät yksin määritä perheellistymispäätöksiä

NETREP-tutkimuksessa mukana olevien maiden hyvinvointiyhteiskuntajärjestelmät ovat erilaisia. Tutkijoita kiinnostaakin, onko tällä merkitystä nuorten suunnitelmiin perheellistymisestä ja läheissuhteista.

– Aiemmissa tutkimuksissa on katsottu, että tämä määrittäisi perheellistymissuunnitelmia. Onkin kiinnostavaa pohtia tätä, koska nykyiset isot globaalit kriisit eivät ole kansallisvaltioiden sisäisiä. Nuoret aikuiset eivät myöskään tee päätöksiään sitä kautta, pitäisikö oman kotimaan väestön uusiutua, vaan huolet ovat ylikansallisia.

Tutkijoita kiinnostaakin tietää, miten isot maailmanlaajuiset kriisit, kuten ilmastonmuutos, vaikuttavat nuorten aikuisten perheellistymissuunnitelmiin. Aiemmin kaksikymppisiltä nuorilta on isoissa kansainvälisissä kyselytutkimuksissa selvitetty muun muassa sitä, uskaltavatko he synnyttää lapsia ilmastonmuutoksen kanssa kärvistelevään maailmaan.

Castrén muistuttaa, että lisääntymiseen liittyy paljon eriarvoistavaa ajattelua.

– Elämme globaalien kriisien riivaamassa maailmassa, joten pitäisikö asioita ajatella laajemmassa mittakaavassa ja hieman haastaa sitä kansallisvaltiollista näkökulmaa, jonka retoriikassa talous on vahvasti mukana ja katsotaan, että lapsia tarvitaan, koska tarvitaan veronmaksajia tulevaisuudessa.

Tutkijat haluavatkin herätellä päättäjiä ja kansalaisia pohtimaan, että ihmiset voivat nähdä tulevaisuuden perheen monimuotoisemmalla tavalla mitä nykyisessä väestö- ja perhepolitiikassa ajatellaan.

– On hyvä kysymys, onko tulevaisuudessa enää ajankohtaista pohtia lisääntymistä puhtaasti kansallisvaltioiden kontekstissa.

Ekologiset kysymykset ovat nousemassa esiin perhesosiologiassa

Nyt käynnistyvä tutkimus on laadullinen ja siinä kohderyhmänä ovat yli 25-vuotiaat. Tutkimushankkeessa on mukana Edinburghin yliopiston sosiologian professori Lynn Jamieson, joka on pitkään pohtinut kysymystä ilmastonmuutoksen kaltaisten kriisien ja taloudellisen epävakauden vaikutuksesta perheellistymissuunnitelmiin. Italiassa ja Espanjassa tehdyssä tutkimuksessa hän selvitti yhdessä kollegansa kanssa kolmikymppisten naisten perheellistymissuunnitelmia.

– Hyvin moninainen rihmasto asioita yhdessä vaikuttaa siihen, mitä yksilöt ajattelevat perheellistymisestä ja sen aikataulusta. Muun muassa työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeudet, puolison sitoutuminen, haavoittuva työmarkkina-asema ja tukiverkostot vaikuttivat Jamiesonin tutkimuksessa haastateltujen naisten suunnitelmiin. Sen sijaan ilmastokriisiin liittyvä huoli ei noussut vahvana esiin, mutta se on osa palettia, jossa perheellistymistä tänä päivänä mietitään, Castrén kertoo.

Jamieson on ollut ekologisten kysymysten huomioimisessa edelläkävijöitä perhe- ja läheissuhteiden sosiologiassa.

– Me haluamme omassa tutkimuksessamme tuoda ilmastokriisin mukaan sosiologisen ja yhteiskuntatieteellisen perhe- ja läheissuhteiden tutkimuksen kentälle. Enää ei voida ajatella niin, että ihmiset perheellistyvät samalla tavoin kuin 1960-luvulla, Castrén painottaa.