Insuliiniresistenssi voi olla keskeinen riskitekijä aorttaläpän ahtauman kehittymiselle, osoittaa tuore Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkimus, johon osallistui yli 10 000 keski-ikäistä ja vanhempaa miestä. Yhteys havaittiin nyt ensimmäistä kertaa, ja havainto voi avata uusia mahdollisuuksia aorttaläpän ahtauman ehkäisyyn. Tulokset julkaistiin Annals of Medicine -lehdessä.
Tutkimusta johtaneen professori Johanna Kuusiston mukaan tulokset viittaavat siihen, että insuliiniresistenssin hoito tai ehkäisy voisi estää myös aorttaläpän ahtauman kehittymistä.
Aorttaläpän ahtauma on yleisin iäkkäiden läppävika ja yleisin syy keinoläpän asentamiseen. Ahtauma syntyy, kun aorttaläppä ajan myötä paksuuntuu ja jäykistyy eikä pysty avautumaan entiseen tapaan. Sen vuoksi sydän joutuu tekemään entistä enemmän työtä pumpatakseen verta elimistöön. Hoitamattomana aorttaläpän ahtauma voi lopulta johtaa sydämen vajaatoimintaan ja äkkikuolemaan.
Aorttaläpän ahtauma voi olla pitkään oireeton. Sen pahetessa oireita voivat olla esimerkiksi rasituksessa ilmenevä rintakipu, hengenahdistus, voimattomuus ja sydämentykytys. Osalla tauti voi edetä hengenvaaralliseksi oireettomanakin. Aorttaläpän ahtauman riski kasvaa iän myötä ja se on yleisempi miehillä. Muita tähän asti tunnettuja riskitekijöitä ovat korkea verenpaine, tupakointi ja diabetes.
Insuliini säätelee verensokeria siirtämällä glukoosia verestä kudosten energiaksi. Tyypin 2 diabetesta usein edeltää insuliiniresistenssi, jossa kudosten vaste insuliinille heikkenee. Tämän seurauksena elimistö valmistaa enemmän insuliinia pitääkseen verensokerin normaalina, mikä johtaa kohonneisiin veren insuliinipitoisuuksiin.
Nyt julkaistu tutkimus perustuu kuopiolaiseen METSIM-tutkimusaineistoon. Mukana oli kaikkiaan 10 144 iältään 45–73-vuotiasta miestä, joilla ei alussa ollut aorttaläpän ahtaumaa. Keskimäärin 10,8 vuoden seurannassa 116 miehellä eli 1,1 prosentilla osallistujista todettiin aorttaläpän ahtauma.
Useilla insuliiniresistenssin merkkiaineilla havaittiin yhteys kohonneeseen aorttaläpän ahtauman riskiin. Näitä olivat muun muassa kohonneet insuliinitasot paastoveressä ja 30 ja 120 minuutin kuluttua sokerirasituskokeen jälkeen sekä proinsuliinin ja C-peptidin tasot.
Laskennallisilla menetelmillä tunnistettiin insuliiniresistenssin merkkiaineiden yhdistelmä, joka ennusti aorttaläpän ahtaumaa riippumatta muista sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä, kuten iästä, verenpaineesta, diabeteksesta ja lihavuudesta.
– Insuliiniresistenssi on länsimaissa yleinen metabolinen häiriö, ja insuliiniherkkyyden parantaminen esimerkiksi painonhallinnan ja liikunnan keinoin voisi auttaa ehkäisemään aorttaläpän ahtauman kehittymistä ikääntyvässä väestössä. Lisää tutkimusta kuitenkin vielä tarvitaan tämän osoittamiseksi, Kuusisto toteaa.
Lisätietoja:
Professori, ylilääkäri Johanna Kuusisto, Itä- Suomen yliopisto ja KYS, p. 017 173949, johanna.kuusisto@pshyvinvointialue.fi
Tutkimusartikkeli:
Sohlman, M., Jauhiainen, R., Vangipurapu, J., Laakso, A., Ala-Korpela, M., Kuulasmaa, T., & Kuusisto, J. (2024). Biomarkers reflecting insulin resistance increase the risk of aortic stenosis in a population-based study of 10,144 Finnish men. Annals of Medicine, 56(1). https://doi.org/10.1080/07853890.2024.2419996