Tuore kirjastonjohtaja puhuu mielellään avoimen tieteen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen puolesta. Myös vapaa-ajallaan hän haluaa olla edistämässä kirjastojen näkyvyyttä ja uusia toimintatapoja.
Tavoitteena tyytyväiset ja onnelliset asiakkaat
Yliopiston uusi kirjastonjohtaja Ari Muhonen myhäilee tyytyväisenä ja kertoo, että kesällä alkanut uusi työ Itä-Suomen yliopistossa on juuri oikea paikka tässä elämänvaiheessa.
– Vaikka en vielä mieti eläkevuosiani, niin on silti selvää, että tämä tulee olemaan urallani se viimeinen työpaikka. Tämä työ tarjoaa juuri sopivasti haasteita, uusia mielenkiinnon kohteita sekä monialaisuutta. Lisäksi Joensuussa ovat jo verkostot ja kontaktit valmiina, joten tuntuu kuin muuttaisin kotikaupunkiini.
Tyypillisesti hän onkin vaihtanut työpaikkaa noin 7–10 vuoden välein.
– Siinä kohtaa on yleensä tuntunut siltä, että olen antanut kyseiselle työlle kaiken minkä voin, ja sen jälkeen on aika oppia jotain uutta. Itä-Suomessa kiehtovat erityisesti terveystieteet, sillä tämä on ensimmäinen yliopistoympäristö, jossa pääsen tutustumaan niihinkin aloihin.
Eikä haittaa ole ollut siitäkään, että Muhosen vaimon suku on kotoisin Joensuusta, ja Muhonen on omien sanojensa mukaan ”viettänyt kaikki juhlat Joensuussa viimeisen 35 vuoden ajan”.
Joensuuhun Muhonen saapui Jyväskylän yliopiston avoimen tiedon keskuksesta. Sitä ennen hän on työskennellyt Helsingin yliopiston Viikin kampuskirjaston johtajana sekä Teknillisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston ylikirjastonhoitajana.
Enemmän kuin asiakas pyytää
– Kirjaston tehtävä on pysynyt kautta aikain samana: kirjastot hankkivat materiaalia, järjestävät sitä ja antavat sitä edelleen asiakkaiden käyttöön. Tällaista tiedon jakamista on harjoitettu jo vuosisatojen ajan, ja se on yhä ydintehtävämme, Muhonen tiivistää.
Mutta nyt kun eräänlaiset ”kirjastot” kulkevat jo jokaisen taskussa, ja tietotulva on valtava, on kirjastolla tärkeä rooli toimia myös tiedon suppilona.
– Tärkeintä on saattaa asiakas kaiken hälinän keskeltä juuri hänelle oikean ja olennaisen tiedon äärelle.
Yliopiston kirjasto saa tasaisin välein kehuja ja ylistystä tutkijoilta ja opiskelijoilta. Muhonen tunnistaa tässäkin kirjastolle oleellisen tehtävän.
– Parhaimmillaan pystymme antamaan asiakkaallemme enemmän kuin mitä hän osaa pyytää. Koulutettu virkailija osaa opastaa ja kysyä oikeita kysymyksiä, ja avoin saatavuus mahdollistaa myös helpon saattamisen tiedon lähteille.
Muhonen kertookin yhä edelleen pitävänsä kirjaston parhaana puolena asiakaspalvelua.
– Sieltä minäkin aikoinaan aloitin. Ja yhä vain parasta on, kun asiakas saapuu meille yhden kirjan takia, mutta lähteekin lopulta onnellisena pois 10 kirjan kanssa.
Asiantuntijat yhdessä parhaaseen tulokseen
Muhonen kertoo olevansa erityisen iloinen siitä, että sai tehdä ensimmäisen kuukauden töitä uudessa työpaikassaan kirjaston entisen johtajan Jarmo Saartin kanssa ennen Saartin eläkkeelle siirtymistä.
– Olemme Jarmon kanssa hyvin samoilla linjoilla siinä, miten kirjaston tulee palvella yliopistoa ja yhteiskuntaa, ja mihin suuntaan toimintaa pitäisi viedä. Siinä mielessä voin hyvin jatkaa nykyisessä tehtävässäni siis pitkälti Jarmon viitoittamaa tietä.
Tällä hän viittaa muun muassa siihen, että yliopistossa on monta asiantuntijayhteisöä, jotka saavat asiat toimimaan puhaltamalla yhteen hiileen.
– Avointa tiedettä on edistetty erityisesti nyt kymmenisen vuotta, ja koen että kirjastolla on siinä suuri rooli. Tutkijan täytyy saada keskittyä tutkimaan ja luottaa siihen, että tutkimuksen valmistumisen jälkeen asian ottavat hoitaakseen muut.
Kirjaston tehtävä on saattaa tutkimus avoimesti saataville, mutta siihen tarvitaan apua myös esimerkiksi tietotekniikkapalveluista, viestinnästä ja tutkimuspalveluista.
– Kun kukin keskittyy omaan asiantuntija-alueeseensa, hyötyy siitä koko yliopisto. Yhteistyössä on se voima.
Tutkijan täytyy saada keskittyä tutkimaan ja luottaa siihen, että tutkimuksen valmistumisen jälkeen asian ottavat hoitaakseen muut.
Ari Muhonen
Kirjastonjohtaja
Lähemmäs kaupunkilaisia
Edellisessä työssään Jyväskylän yliopiston avoimen tiedon keskuksen johtajana Muhonen ehti toimia kahdeksan vuotta. Siellä hän vastasi yliopiston kirjaston ja kahden museon toiminnasta sekä avoimen tieteen edistämisestä.
– Mielestäni avoimen tieteen käsite on myös osa yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja niin ollen osa yliopiston kolmatta tehtävää. Meidän velvollisuutemme on tuoda esille, mitä tutkimusta yliopistolla tehdään ja mitä hyötyä siitä kansalaisille on.
Muhonen kertoo, että Jyväskylässä kaupunkilaisia oli helppo tavoittaa juuri museoiden kautta. Itä-Suomen yliopistossa ei tätä etua ole, joten asiakkaiden tavoittamiseksi on keksittävä jotain muuta. Ideat muhivat jo.
– Toki me olemme jo monelle kaupunkilaiselle tuttu, mutta mielelläni pohtisin yliopistolaisten kanssa yhteistyössä, miten saavuttaisimme suuren yleisön entistä paremmin.
Tieteeseen pääsee joka tapauksessa käsiksi yhä paremmin sähköisten alustojen kautta.
– Tällä hetkellä verkkoon viedään kilvan tutkimuksia ja oppimateriaaleja. Myös läpinäkyvä tutkimusdata on saamassa suurempaa jalansijaa sähköisessä maailmassa. Seuraava askel onkin, että tämä kaikki pitäisi olla myös helposti löydettävissä. Tavoitteena olisi, että haluamansa tuotokset voisi kukin muutamalla napinpainalluksella saada pian sähköpostiinsa. Vielä se ei ole mahdollista, mutta sinne suuntaan ollaan menossa.
Päivätöiden lisäksi Muhonen on rakastamalla alallaan myös kansallisesti aktiivinen. Hän toimii sekä Suomen yliopistokirjastojen verkoston puheenjohtajana että Varastokirjastojen johtokunnan puheenjohtajana.
Insinööri-humanisti
Koulutukseltaan Muhonen on tekniikan lisensiaatti ja laivanrakennusinsinööri, joka on erikoistunut jään tutkimiseen. Ensi-istumalta kuulostaa, että kirjasto on sangen kaukana siitä maailmasta.
– Insinöörikoulutus on ollut hyvä perusta projektien johtamistyöhön. Ja kun 1990-luvulla aloittelin kirjastouraani ja olin Kansalliskirjastossa ainoa insinööri 200 humanistin joukossa, opin pikkuhiljaa myös ajattelemaan humanistien tapaan.
– Olen aina sanonut lapsillenikin, ettei sillä ole merkitystä, mikä koulutus on, kunhan on koulutus. Kun osaa oikealla hetkellä tarttua uteliaasti tilaisuuteen, on innokas ja opinhaluinen, pääsee elämässä eteenpäin.
Yksi Muhosen intohimoista on postimerkit. Hän on toiminut muun muassa Suomen filatelistiliiton puheenjohtajana. Lisäksi hän kiertää maailmaa postimerkkituomarin roolissa. Muhosen oma keräilyharrastus ei rajoitu pelkkiin postimerkkeihin, vaan hän kerää myös kirjeitä ja postikortteja, etenkin Suomen historiassa tärkeältä vuodelta 1918.
– Satuin kerran Jyväskylän yliopistossa kertomaan harrastuksestani historian professorille, joka tokaisi, että tuossahan sinulla on valmis väitöskirjan aihe.
Sillä tiellä ollaan: Muhonen tekee työn ohessa väitöstutkimusta postin toiminnasta vuonna 1918. Tutkimus valmistuu hitaasti mutta varmasti, viimeistään sitten eläkkeellä.
– Loppujen lopuksi minussa siis tosiaan ehkä asuu pieni humanisti.
ARI MUHONEN
S. 1962 Lahti
Tekniikan lisensiaatti, Teknillinen korkeakoulu 1996
Tärkeimmät tehtävät:
Jyväskylän yliopisto, Avoimen tiedon keskuksen johtaja 2017–2021
Jyväskylän yliopisto, kirjaston johtaja 2013–2016
Helsingin yliopisto, Viikin kampuskirjaston johtaja 2011–2013
Aalto-yliopisto, kirjaston johtaja 2010–2011
Kansalliskirjasto, palvelupäällikkö 1997–2002
Teknillisen korkeakoulun kirjasto, ylikirjastonhoitaja 2002–2009
