Tuoreen tutkimuksen mukaan ruokakasvatuksen asiantuntijat ovat yhtä mieltä alakoulussa toteutettavan ruokakasvatuksen kahdesta tärkeimmästä oppimistavoitteesta: kuudennen vuosiluokan päätteeksi oppilas osaa suhtautua ruokaan myönteisesti ja tasapainoisesti sekä suhtautua omaan kehoonsa myönteisesti ja kunnioittaa erilaisuutta itsessään ja muissa.
British Food Journal -lehdessä julkaistu tutkimusartikkeli tekee uuden avauksen alakoulun ruokakasvatusta koskevaan keskusteluun ja määrittelee alakoulun ruokakasvatukselle oppimistavoitteita. Suomessa on tarjottu kohta jo 80 vuoden ajan lakisääteinen maksuton kouluateria, mikä on osaltaan taannut sen, että ruokakasvatusta on tehty kouluissa jo pitkään. – Alakoulun ruokakasvatuksen pedagogiikkaa ei kuitenkaan ole juuri kehitetty, johtuen ehkä osin kouluruokailun arkipäiväisyydestä, toteaa projektitutkija Aija Laitinen Itä-Suomen yliopistosta.
Perusopetuksessa toteutettavaa ruokakasvatusta ohjaavat valtakunnallisesti esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat ja kouluruokailusuositus. Ruokakasvatuksen tulisi näkyä ruokailutilanteissa ja niiden kehittämisessä, oppiaineissa ja laaja-alaisen osaamisen vahvistamisessa, koulun toimintakulttuurissa ja paikallisissa opetussuunnitelmissa. Opetussuunnitelmatyö tarvitsee tuekseen konkreettisia tavoitteita ja sisältöjä, jotta ruokakasvatuksesta tulee suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa.
Tutkimus konkretisoi ruokakasvatuksen moninäkökulmaisuuden
Tutkimus toteutettiin Delfoi-menetelmällä yhteistyössä monialaisen ruokakasvatuksen asiantuntijapaneelin kanssa. Tulokseksi muodostui 42 alakoulun ruokakasvatuksen oppimistavoitetta. Lisäksi muodostettiin kokonaiskäsitys ruokakasvatuksen teemoista henkilökohtaisista käytännöllisiin kuten ruuanvalintaan ja -valmistukseen sekä laajoihin teemoihin, kuten kulttuuriin ja luontoon (ks. kuva). Tavoitteiden ja teemojen lähtökohtana olivat perusopetuslaissa asetetut perusopetuksen yleiset tavoitteet. – Tulokset osoittavat, että moniin perusopetuksen yleisiin tavoitteisiin voidaan vastata hyvin ruokakasvatuksen avulla. Ruokakasvatus ei siis ole alakoulussa irrallista, ylimääräistä toimintaa vaan se nivoutuu luontevasti opetuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin, sanoo Laitinen, joka työstää alakoulun ruokakasvatusta laadullisesti kuvailevaa väitöskirjaa.
Tutkimuksessa muodostetut ruokakasvatuksen teemat konkretisoivat ruokakasvatuksen moninäkökulmaisuutta. Perimmäisenä lähtökohtana kaikelle ruokakasvatukselle on ruokajärjestelmien kestävyyden ja eettisyyden edistäminen. Esimerkiksi terveyden, ympäristön, tuotannon ja kaupan, kulttuurin ja yhteiskunnan ulottuvuudet kietoutuvat lopulta yhteen kestävän kehityksen ja oikeudenmukaisuuden pohdinnoiksi. Arjen koulutyössä ruokakasvatus solahtaa helposti eri oppiaineisiin, kuten ympäristöoppiin, äidinkieleen tai matematiikkaan. Ruokakasvatuksen tulisi olla monialaista asioiden, uskomusten ja asenteiden tarkastelua keskustelun, leikin, esimerkin ja kokemisen avulla. Sen tulisi herätellä huomaamaan sekä pohtimaan ruokaan ja syömiseen liittyviä ilmiöitä ja tietoja eri näkökulmista.
Lisätietoja:
Projektitutkija Aija Laitinen, Itä-Suomen yliopisto, p. 040 417 4194, aija.laitinen (a) uef.fi
Tutkimusartikkeli:
Laitinen AL, Tilles-Tirkkonen T, Karhunen L, Talvia S (2021). Food Education in Finnish Primary Education – Defining Themes and Learning Objectives Using the Delphi Technique. British Food Journal 123(13):404-427. https://doi.org/10.1108/BFJ-02-2021-0174
