Sähkön tuottamisessa ydinenergialla syntyy ydinjätettä. Korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitus on välttämätön ratkaistava kysymys ydinenergian käytössä sähkön tuotannossa. Ydinjätteen loppusijoitus kallioperään on käytännöllisin ja tehokkain menetelmä eristää jäte biosfääristä erittäin pitkiksi ajoiksi. Loppusijoituksen eräs keskeinen tekijä on kuparisen ydinjätekapselin eristäminen ympäristöstä. Loppusijoitusreikään, kapselin ja kallion väliin, asennetaan puskurimateriaaliksi paisuvaa bentoniittisavea, joka estää veden pääsyn kuparikapselin lähelle ja ehkäisee mahdollisessa vuototilanteessa radioaktiivisen aineen vapautumisen.
MSc Bukunmi Akinwumnin väitöskirjatyössä on tutkittu bentoniittien paisumisominaisuuksia teoreettisen kemian menetelmillä. Työssä on osoitettu, miten ympäröivä suolaliuos alentaa paisumispainetta ja miten paisumispaine käyttäytyy erilaisissa lämpötiloissa. Tuloksia voidaan käyttää bentoniitin ominaisuuksien ennakoimisessa ydinjäteluolan muuttuvissa olosuhteissa.
MSc Bukunmi Akinwumnin kemian alaan kuuluva väitöskirja Molecular dynamics study of the bentonite barrier: Effects of salinity and temperature on the swelling pressure tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Markus Olin, VTT, ja kustoksena professori emeritus Tapani Pakkanen, Itä-Suomen yliopisto.
Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/36038?encoding=UTF-8