Proviisori Laura Saarelaisen väitöstutkimus osoitti, että Alzheimerin tautia sairastavat henkilöt aloittavat bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeiden käytön yleisemmin kuin henkilöt, joilla tätä tautia ei ole. Ero hoidon aloitusten määrässä on havaittavissa jo vuosi ennen Alzheimerin taudin diagnoosia, ja ero on suurimmillaan juuri diagnoosin jälkeen. Väitöstutkimus osoitti myös, että bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeiden käyttö on yhteydessä niin kohonneeseen lonkkamurtuman kuin kuoleman riskiin Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä.
Nämä tulokset havaittiin suomalaisista terveydenhuollon rekistereistä poimitusta aineistosta, joka sisälsi kaikki vuosina 2005-2011 Alzheimerin taudin lääkkeiden erityiskorvausoikeuden saaneet henkilöt sekä heille kaltaistettuja vertailuhenkilöitä, joilla ei tätä diagnoosia ollut. Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeiden käytön yhteyttä lonkkamurtumien ja kuoleman riskiin ei ole tutkittu aiemmin Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä.
Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeiden käytön aloitukset lisääntyvät voimakkaasti Alzheimerin taudin diagnoosin yhteydessä
Aloittajien määrä oli suurimmillaan Alzheimerin taudin diagnoosia seuraavien kuuden kuukauden aikana. Tänä aikana Alzheimerin tautia sairastavat henkilöt aloittivat näiden lääkkeiden käytön yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin saman ikäiset ja samaa sukupuolta olevat vertailuhenkilöt. Aloitusten määrä pysyi korkeampana Alzheimerin tautia sairastavilla diagnoosin jälkeen kolmen vuoden ajan. Näiden lääkkeiden käytön aloitusten yleisyys on huolestuttavaa, sillä niiden käyttöön liittyy esimerkiksi kohonnut kaatumisten ja niiden aiheuttamien vammojen riski.
Myös lyhytaikaisen hoidon hyödyt ja haitat tulisi punnita huolellisesti
Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen mukaan bentsodiatsepiineja ja niiden kaltaisia lääkkeitä voi käyttää Alzheimerin taudin vaikeiden käytösoireiden lyhytaikaiseen tai satunnaiseen hoitoon. Väitöstutkimus kuitenkin osoittaa, että Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä merkittävien haittatapahtumien riski oli koholla heti näiden lääkkeiden käytön alusta alkaen.
Tutkimus osoitti, että bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeiden käyttö oli yhteydessä noin 40 prosenttia korkeampaan lonkkamurtuman riskiin Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä, ja vastaava riski vertailuhenkilöillä oli 60 prosenttia. – Aiemmin on havaittu, että bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeiden käyttö on merkittävä kaatumisten riskiä lisäävä tekijä iäkkäillä, ja että suurin osa lonkkamurtumista on seurausta kaatumisesta. Siten kaikilla iäkkäillä tulisi kiinnittää huomiota lääkkeettömiin hoitovaihtoehtoihin esimerkiksi unettomuuden hoidossa, Saarelainen toteaa.
Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeiden käyttö oli yhteydessä 40 prosenttia korkeampaan kuoleman riskiin puolen vuoden aikana. Tämä on uusi tutkimustulos Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä, ja jatkossa on tärkeää tutkia tarkemmin tämän havaitun yhteyden taustalla olevia syitä.
Laura Saarelaisen väitöskirja on osa valtakunnallista, rekisteriaineistoon perustuvaa Itä-Suomen yliopiston MEDALZ (Medication use and Alzheimer’s disease) -tutkimusta. MEDALZ-aineistoon on poimittu Kelan erityiskorvausoikeusrekisteristä kaikki 70 718 henkilöä, joille myönnettiin Alzheimerin taudin lääkkeiden rajoitettu peruskorvausoikeus vuosina 2005-2011 ja jotka asuivat laitoshoidon ulkopuolella. Aineistossa oli myös mukana jokaiselle henkilölle yhdestä neljään iän, sukupuolen ja asuinalueen suhteen kaltaistettua vertailuhenkilöä. Kaikille MEDALZ-aineiston henkilöille kerättiin tietoja lääkeostoista ja sairauksista useasta kansallisesta rekisteristä.
Proviisori Laura Saarelaisen farmasian alaan kuuluva väitöskirja Benzodiazepine and related drug use and associated adverse outcomes, The Medication Use and Alzheimer’s Disease Study (Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeiden käyttö sekä käyttöön liittyvät haittatapahtumat, Medication Use and Alzheimer’s Disease -tutkimus) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa perjantaina 26.10.2018. Vastaväittäjänä toimii professori (emeritus) Esa Leinonen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta.
Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/15009?encoding=UTF-8
Väitöskirja verkossa: Saarelainen, Laura. Benzodiazepine and related drug use and associated adverse outcomes: the medication use and Alzheimer's disease study
