Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Ossi Turunen

Biotalouden murroksessa menestytään uusien puutuotteiden ja globaalien arvojen avulla

Puumateriaalitieteen alan koulutus ja tutkimus aloitettiin Itä-Suomen yliopistossa viitisen vuotta sitten. Kasvavaan tulevaisuuden alaan halutaan panostaa yliopistossa jatkossakin. Puusta saatavat korkean jalostusarvon tuotteet vahvistavat Suomen roolia biotalouden murroksessa.

Tänä syksynä yliopistossa aloittanut uusi puumateriaalitieteen professori Ossi Turunen pitää alaa tärkeänä, koska se liittyy merkittävästi meneillään olevaan biotalouden murrokseen, ja suureen siirtymään fossiilisista raaka-aineista biopohjaisiin ja kierrätettäviin raaka-aineisiin. Tällä alueella piilee hyvin suuria markkinapotentiaaleja ja innovaatiomahdollisuuksia.

—Puumateriaalitiede liittyy erilaisiin puusta tehtäviin tuotteisiin. Biokemistin taustani vuoksi kiintoisaa itselleni on, että puu on monelta osin biokemiallinen kysymys. Vaikka fysikaaliset ja kemialliset menetelmät pitkälti hallitsevat puun prosessointia jalostustuotteiksi, myös biokemiallisilla metodeilla on sijansa, sanoo Turunen.

Hän haluaa kehittää alaa entistä monipuolisempaan ja teollisuuden kannalta relevanttiin suuntaan, yrityslähtöisen ja kansainvälisen tutkimuskokemuksensa siivittämänä.

—Puusta saadaan jalostustuotteita tai komponentteja erilaisiin tuotteisiin, joissa on runsaasti potentiaalista markkinavolyymia. Puusta tehtävät korkean jalostusarvon tuotteet ovat merkittävä tulevaisuuden mahdollisuus Suomelle. On siis tärkeää, että Suomi pysyy jatkossakin tämän alueen kehitystyön kärjessä, toteaa Turunen.

Hänen mukaansa tilaa Suomen roolin kasvattamiselle tutkimuksen kautta, ja myös uutta osaamista kehittämällä tässä suhteessa on olemassa. Pienellä maallakin voi olla käsissään uutta teknologiaa ja osaamista, jolla on globaalia merkitystä tulevaisuuden rakentamisessa ja suunnan näyttämisessä.

—Siksi sen hedelmät pitää kerätä nyt omaan laariin. Ovi on vielä auki tähän suuntaan. Metsäbiotaloudessa tärkeitä ovat sekä globaalin suurbisneksen näkymät, että pienemmille kaupallisille toimijoille avautuvat markkinointimahdollisuudet.

—Alan opetuksessa tavoitteeni on antaa opiskelijoille hyvä kuva siitä, miten ja mitä kaikkea puusta pystytään tuottamaan, sekä työkaluja oman osaamisen ja uran kehittämiseen. Uusien bisnesmahdollisuuksien oivaltamisen opettaminen on myös tärkeää. Opetus on tietenkin useiden osaavien opettajien yhteistyötä, josta monipuolinen ja relevantti ammattitaito syntyy.

—Yliopistomme puumateriaalitieteen opetus nojaa monitieteiseen metsätieteen ja kemian, sekä muidenkin alojen osaamiseen.

Biokemian osaaminen avaa uusia urapolkuja

Turusen aiempi tutkimusala liittyi entsyymiteknologiaan ja uusien entsyymien kehittämiseen proteiinien rakennetta muokkaamalla teollisten tavoitteiden mukaisesti. Tällaisia ovat muun muassa rehun ja puun kuituja ja sokereita muokkaavat entsyymit. Pitkäaikaisin tutkimusaihe on ollut ksylanaasi-entsyymi, josta vanhan Teknillisen korkeakoulun tutkimusryhmän tuottama variantti päätyi maailmanmarkkinoille.

—Tutkin erityisesti entsyymien toimintaa ääriolosuhteissa, joita ovat korkea lämpötila, korkea tai matala happamuus, sekä ioniset liuottimet, Turunen kuvailee.

—Kansainvälisen ja kotimaisen yhteistyön kautta jatkan edelleen teollisesti kiinnostavien teemojen kanssa, kuten ääriolosuhteissa toimivien kuituentsyymien ja hiilidioksidia sitovien entsyymien tutkimusta. Parhaillaan rakennan uusia hankkeita puuteeman ympärillä. Yhteiset laajat tutkimushankkeet eri partnerien kanssa sopivat hyvin, koska niissä voidaan yhdessä ohjata tutkimusta relevanttiin suuntaan. Niissä oppii itsekin valtavasti uutta.

— Metsäbiotalouden tuotantomenetelmien kehittäminen vaatii jatkuvaa tutkimusta ja osaamisen kehittämistä. Voimme täällä Suomessa kehittää myös arvoja, jotka voivat tulla käyttöön koko maailmassa. Kansainväliset opiskelijamme ovat siis tärkeässä roolissa kansainvälisen metsäbiotalouden kehittämisessä, sanoo Turunen.

—Lämpimissä maissa metsä voi olla suurikin uhka muun muassa vaarallisten eläinten vuoksi. Pohjoisella pallonpuoliskolla metsä taas on suojeleva, siellä on virkistävää ja ajatuksia herättävää liikkua, ja siellä voi hyödyntää jokamiehenoikeuksiaan, muistuttaa Turunen.

Lisätietoja: Ossi Turunen. p. 050 342 5151, ossi.turunen (a) uef.fi

 

Itä-Suomen yliopiston puumateriaalitieteen professori 1.8.2018–31.7.2023

S. 1957, Juuka

Filosofian tohtori, Helsingin yliopisto, 1998

Tärkeimmät tehtävät

  • Tutkimus ja väitöskirjatyö Helsingin yliopistossa 1985-1997
  • Proteiininmuokkaus- ja entsyymiteknologiaryhmän vetäjä, Aalto-yliopisto (1998-2017)
  • Vierailijaprofessori, Life Science College of South-Central University for Nationalities, Wuhan, Kiina (2016-2018)
  • Tutkimus Itä-Suomen yliopistossa (2017-)
  • Bioteknologian, proteiininmuokkauksen ja biokemian opetus, maisteri- ja väitöskirjatöiden ohjaus Aalto-yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa (1998-2018+)
  • Bioprosessitekniikan dosentti, Aalto yliopisto (2009-2014; dosentin arvo 2014-)