Yhteistyössä kehitetyt algoritmit voivat tuoda apua miljoonille uniapneapotilaille ja heitä hoitaville lääkäreille.
CGI:n tiedote 21.3.2024
IT- ja konsultointiyhtiö CGI:n asiantuntijat ja Itä-Suomen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet täysin uudenlaisia algoritmeja, jotka nopeuttavat ja helpottavat uniapnean ja sen vaikeusasteen tunnistamista.
– Uniapneaa sairastaa arviolta 1,5 miljoonaa ihmistä pelkästään Suomessa. Voidaan siis puhua vakavasta kansansairaudesta, joka heikentää suuren väestöjoukon elämänlaatua ja hyvinvointia. Valitettavasti tilanne on se, että tällä hetkellä iso osa potilaista jää tunnistamatta, taustoittaa CGI:n terveydenhuoltoon erikoistuneen analyytikkotiimin johtaja Jari Turkia.
– Uniapnealla on yhteys muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin ja tyypin II diabetekseen, ja vakavimmillaan siihen liittyy kohonnut aivoverenvuodon riski. Hengityskatkoksiin ja veren happisaturaatiotasoon liittyvä päiväaikainen väsymys on riski liikenteessä ja työympäristössä, havainnollistaa Turkia uniapnean aiheuttamia haittoja.
Tekoälyn ja sen taustalla olevien algoritmien kehittämistä on tehty Kuopiossa sijaitsevassa Itä-Suomen yliopiston unitutkimuslaboratoriossa, SmartSleep Labissa. Kehitetyillä algoritmeilla pystytään tunnistamaan unen vaiheet sekä laskemaan hengityskatkosten määrä ja kesto. Lisäksi niiden tunnistaminen on algoritmien ansiosta aiempaa yksinkertaisempaa ilman, että diagnostinen tarkkuus kärsii.
– Nyt saamme sormeen kiinnitettävän pulssioksimetrin avulla yhtä luotettavia tuloksia uniapnean vakavuudesta kuin perinteisellä yöpolygrafiamittauksella, jossa tutkittavaan kiinnitetään useita antureita. Lisää tarkkuutta voidaan parantaa pantamaisella EEG-anturilla, joka sekin on perinteistä PSG-mittauksessa käytettävää mittaustapaa mukavampi ja mahdollistaa paremman unenlaadun tutkimuksen aikana, kertoo unitutkimusryhmää johtava apulaisprofessori Timo Leppänen Itä-Suomen yliopistosta.
PSG-mittauksella Leppänen viittaa unipolygrafiaan eli niin sanottuun laajaan unitutkimukseen. EEG-anturi viittaa aivosähkökäyrätutkimukseen (elektroenkefalografia), jossa mitataan aivojen sähköistä toimintaa.
– Perinteiset unitutkimusmenetelmät ovat aikaa vieviä ja kalliita tekoälyavusteisiin verrattuna. Uudet, kevyemmät ja resursseja säästävät menetelmät voivat tuoda diagnoosin ja hoidon entistä useampien ulottuville. Lisäksi uskomme, että kun uniapnea ja sen liitännäissairaudet havaitaan nykyistä aikaisemmin, saadaan säästöjä vakavien sairauksien hoitokuluissa, Leppänen sanoo.
Turkia ja Leppänen toivovat, että tekoälyavusteiset menetelmät saadaan mahdollisimman pian potilaiden ja lääkäreiden käyttöön. Mutta ennen kuin uudet mittauslaitteet ja niillä kerätyn datan tekoälyavusteinen analysointi voivat päästä laajaan käyttöön, niille on haettava lääkinnällisten laitteiden viranomaishyväksynnät.
Mediayhteydet:
Esa Luoto, viestintäjohtaja, CGI Finland, +358 50 380 5601, esa.luoto@cgi.com
Tiedotteen lähde
