Journal of Alzheimer’s Disease -lehdessä juuri julkaistussa tutkimuksessa havaittiin uusia yhteyksiä verestä mitattavien diabeteksen merkkiaineiden ja aivojen beeta-amyloidikertymien välillä. Tutkimukseen osallistui ikääntyneitä, joilla oli kohonnut riski sairastua dementiaan. Tässä joukossa amyloidikertymät olivat todennäköisempiä niillä, joilla oli matalammat insuliinitasot ja vähemmän insuliiniresistenssiä.
Beeta-amyloidin kertyminen aivoihin on yksi Alzheimerin taudin keskeisistä piirteistä, ja se voi alkaa vuosia tai jopa vuosikymmeniä ennen kuin sairaus etenee dementiavaiheeseen. Amyloidikertymiä voidaan havaita aivojen PET-kuvauksessa.
Tyypin 2 diabeteksen tiedetään lisäävän lievän kognitiivisen heikentymän ja Alzheimerin taudin riskiä, mutta tähän liittyviä mekanismeja ei vielä tunneta. Ruumiinavaustutkimuksissa diabeteksella on havaittu yhteys verisuoniperäiseen dementiaan ja pienten verisuonien muutoksiin aivoissa, mutta ei niinkään Alzheimerin tautiin. Alkavaan diabetekseen viittaavan insuliiniresistenssin on aiemmin osoitettu liittyvän amyloidin kertymiseen muistiltaan terveillä keski-ikäisillä ja myöhäiskeski-ikäisillä, mutta iäkkäämmillä tätä yhteyttä ei ole havaittu.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa Itä-Suomen yliopiston tutkijat selvittivät diabetekseen liittyvien verikoetulosten yhteyttä PET-kuvauksessa havaittuun beeta-amyloidin kertymiseen aivoissa ikääntyvillä, joilla oli muistisairauksien riskitekijöitä. Tutkimusaineistoon kuului 41 osallistujaa suomalaisesta FINGER-tutkimushankkeesta. FINGER-tutkimushanke pyrkii ehkäisemään muistitoimintojen heikentymistä ja on selvittänyt monipuolisen elämäntapaohjelman hyötyjä kognitioon yli 60-vuotiailla, joilla on kohonnut riski sairastua muistisairauksiin.
Tulosten perusteella hieman paremmalla insuliinitasapainolla näyttää olevan yhteys amyloidikertymiin ikääntyneillä ihmisillä, joilla on dementian riskitekijöitä. Ero aiempien tutkimusten tuloksiin voi osin selittyä tutkimuksen rajaamisella juuri henkilöihin, joilla oli kohonnut muistisairauksien riski. – Tuloksia voisi myös tulkita niin, että ihmisillä, joilla on diabetes ja verisuonimuutoksia, pienempi määrä amyloidikertymää voisi käynnistää Alzheimerin dementian, toteaa apulaisprofessori Alina Solomon.
– Kiinnostavaa kyllä, amyloidikertymillä ei havaittu lainkaan yhteyttä paastoverensokeriin tai pitkäaikaisverensokeria mittaavaan HBA1c-arvoon.
Tulokset laajentavat osaltaan ymmärrystä insuliiniresistenssin ja tyypin 2 diabeteksen yhteydestä Alzheimerin taudin aivomuutoksiin.
FINGER-tutkimushanke on lupaavien tulostensa ansiosta laajentunut ympäri maailmaa World Wide FINGERS -tutkimusverkostoksi, jonka avulla toteutetaan elämäntapainterventio-ohjelmia ja tutkimusta muistisairauksien ja dementian ehkäisemiseksi. Se mahdollistaa myös nyt saatujen tulosten varmistamisen tulevaisuudessa suuremmilla osallistujamäärillä ja lisäselvyyden saamisen diabeteksen ja Alzheimerin taudin välisiin yhteyksiin.
Lisätietoja:
Alina Solomon, MD, PhD, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö / neurologia, p. +358 40 3552 015, alina.solomon (a) uef.fi
Tutkimusartikkeli:
Timo Pekkala, Anette Hall, Francesca Mangialasche, Nina Kemppainen, Patrizia Mecocci, Tiia Ngandu, Juha O. Rinne, Hilkka Soininen, Jaakko Tuomilehto, Miia Kivipelto & Alina Solomon. Association of peripheral insulin resistance and other markers of type 2 diabetes mellitus with brain amyloid deposition in healthy individuals at risk of dementia. JAD Vol 76 Issue (4). Julkaistu verkossa 18.8.2020. DOI: 10.3233/JAD-200145
