Vuonna 2017 tyypin 2 diabeteksen hoidossa käytettävien lääkkeiden sairausvakuutuskorvauksia leikattiin. Juuri ilmestynyt policy brief -julkaisu kokoaa päätulokset viidestä tutkimuksesta, joissa tarkasteltiin muutoksen vaikutuksia potilaille.
- Kirjoitus on julkaistu Kelan Tutkimusblogissa 12.1.2022.
Tutkimusten perusteella diabetesta sairastavat olivat omavastuun korotuksen jälkeen aiempaa tyytymättömämpiä hoitoonsa. Pohjois-Karjalassa potilaiden hoitotasapainossa havaittiin heikkenemistä. Diabeteslääkkeitä käyttävät kokivat muutoksen jälkeen lääkkeiden hankintaan liittyviä taloudellisia vaikeuksia aiempaa yleisimmin, ja myös toimeentulotuen maksusitoumuksen käyttö tyypin 2 diabeteslääkkeiden ostamisessa yleistyi.
Koko maan tasolla tyypin 2 diabeteslääkkeiden keskimääräinen kulutus väheni omavastuukorotuksen jälkeen hieman, mutta insuliinin kulutuksessa ei havaittu kasvua. Omavastuun korotus ei koskenut insuliineja. Eräs ennen muutosta esitetty huoli oli, että korotus johtaisi potilaiden hoidon kannalta epätarkoituksenmukaiseen insuliinihoitoon siirtymiseen.
Ennakoidut riskit toteutuivat ainakin osittain
Muutoksessa diabeteslääkkeet insuliinia lukuun ottamatta siirrettiin ylemmästä erityiskorvausluokasta (100 %) alempaan erityiskorvausluokkaan (65 %). Muutos oli osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen valtiontalouden tasapainottamiseksi toteuttamia säästötoimia, ja sen arvioitiin tuovan lääkekorvausmenoista 20 miljoonan euron säästöt.
Toisaalta julkisessa keskustelussa ja lakimuutokseen liittyvässä hallituksen esityksessä tuotiin esiin muutokseen liittyviä riskejä, kuten epätarkoituksenmukaisia muutoksia lääkehoitoon sekä taloudellisia vaikeuksia kotitalouksille (esim. Lahtela 2017, HE 186/2016 vp). Eduskunta edellytti, että vaikutuksia diabeteslääkkeiden sekä toimeentulotuen käyttöön seurataan lainsäädännön tultua voimaan (EV 187/2016 vp).
Tutkimusten perusteella ennakoidut riskit vaikuttivat toteutuneen ainakin osin. Ne antavat myös monipuolisen kuvan omavastuukorotusten vaikutuksista Suomessa. Käynnissä olevissa sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltoa koskevissa uudistuksissa on syytä kiinnittää huomiota hoidon saatavuuteen ja taloudelliseen turvaan. Lääkekorvausmenojen kestävyyttä tulisi tavoitella ensisijaisesti keinoilla, joilla edistetään järkevää lääkkeiden käyttöä yhdenvertaisesta saatavuudesta tinkimättä.
Policy brief -julkaisu kokoaa päätulokset viidestä vertaisarvoidusta tutkimuksesta, jotka on julkaistu kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä. Tutkimukset toteutettiin Itä-Suomen yliopistossa sekä Kelan tutkimuksessa yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Aineistoina käytettiin sekä kyselyjä että valtakunnallisia ja alueellisia rekisteriaineistoja. Tutkimukset keskittyivät kuitenkin enimmillään muutosta seuraavaan kahteen vuoteen, joten vielä ei tiedetä, millaisia vaikutuksia muutoksella on pitkällä aikavälillä.
Hanna Rättö
tutkija, Kela
Piia Lavikainen
tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto
Katri Aaltonen
tutkijatohtori, Turun yliopisto
erikoistutkija, Kela
Janne Martikainen
professori, Itä-Suomen yliopisto
Viitteet:
HE 184/2016 vp. Hallituksen esitys. Viitattu: 10.9.2021.
Kurko T, Heino P, Martikainen J, Aaltonen K. Diabeteksen lääkehoidot ja korvaustason laskun vaikutus omavastuisiin. Suom Lääkäril 2018; 73(24-31): 1584-1590.
Lahtela J. Säästöt käyvät kalliiksi. Diabetes ja lääkäri 2017; 46(2):5.
EV 187/2016 vp HE 184/2016 vp. Eduskunnan vastaus. Viitattu: 10.9.2021.
