Ortodontian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Väitöstilaisuus järjestetään Seinäjoella ja sitä voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Niskaveto on yksi eniten käytetyistä oikomiskojeista Suomessa ja muualla maailmassa Angle II -luokan purentavirheen korjaamiseen. Niskavetohoidolla voidaan viedä yläleuan ensimmäisiä pysyviä takahampaita distaaliseen suuntaan sekä jarruttaa yläleuan eteenpäin siirtymistä. Niskavetoa on käytetty olettaen, että kevyellä voimalla saadaan hampaistollisia vaikutuksia ja suurella voimalla luustollisia vaikutuksia. Siitä huolimatta, että niskavetoa on käytetty jo vuosikymmeniä sekä tutkittu paljon, voiman määrän ja keston vaikuttavuutta niskavetohoidossa ei ole aikaisemmin tutkittu.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tulosten perusteella voidaan todeta, että voiman määrän taso voidaan määrittää niskavetohoidossa aktivoinnilla kevyeksi tai voimakkaaksi, mutta sille ei voida määrittää tarkkaa arvoa. Lisäksi voidaan todeta, että pään asennon muuttuessa voiman määrä vaihtelee jatkuvasti hyvin kevyestä erittäin voimakkaaseen. Kevyellä voimalla aktivoitua niskavetoa koehenkilöt pitivät enemmän iltaisin ja öisin sekä koulu- että myös loma-aikana. Kallolateraalikuvien perusteella voidaan todeta, että niskavetohoidolla saadaan luustollisia ja hampaistollisia vaikutuksia sekä voimakkaalla että kevyellä voimalla ja yksilölliset vaikutuserot ovat suuria. Verrattaessa kevyen ja suuremman voiman niskavetohoitoa saaneita ryhmiä havaittiin, että molemmissa ryhmissä yläleuan eteenpäin siirtyminen estyi ja yläleuan takahampaat siirtyivät distaaliseen suuntaan. Ryhmien välillä ei havaittu eroja niskavedon vaikuttavuudessa, mutta suuremman voiman ryhmässä vaikutukset saatiin lyhyemmällä kojeen käyttöajalla. Molemmissa ryhmissä ylähammaskaarelle saatiin levitystä ja lisää tilaa ahtauden purkamiseksi. Alahammaskaari seurasi yläkaarta spontaanisti, mutta vaikutukset olivat vähäisempiä. Ylä- ja alakaarelle saatiin kevyen voiman ryhmässä enemmän levitystä takahammasalueelle, mikä saattaa johtua paremmasta sitoutumisesta hoitoon. Suuremmalla voimalla yläleuan ensimmäiset ja toiset takahampaat kallistuivat helpommin distaaliseen suuntaan, vaikka kojetta käytettiin vähemmän. Takahampaiden kallistumisen katsotaan olevan hoidosta johtuva sivuvaikutus.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan suositella käytettäväksi kevyttä, 300 gramman voimaa niskavetohoidossa. Sekä ylä- että alahammaskaarelle voidaan niskavedolla tehdä tilaa ja siten välttää pysyvien hampaiden poistoja. Alakaarelle saadaan tehtyä tilaa vähemmän, mutta rajatapauksissa vähäinenkin lisätila hammaskaarella saattaa vaikuttaa poistopäätöksiin.
Yksilölliset erot hoitovasteessa voivat olla suuria ja etukäteen on vaikea ennustaa hoidon vastetta. Kaikilla oikomiskojeilla on hyödyt ja haitat, ja hoidossa pyritään hyödyntämään joka kojeen hyötyjä ja välttämään haittoja. Niskavetohoidossa kojeen aktivoinnilla näyttää olevan merkitystä hoitomyöntyvyyteen ja sivuvaikutuksiin. Tulee muistaa, että irrotettavat oikomiskojeet toimivat vain silloin kun niitä käytetään, jonka vuoksi hoitotulokseen vaikuttaa merkittävästi potilaan hoitomyöntyvyys. Potilas voi siis itse vaikuttaa saavutettuun tulokseen.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tässä kliinisessä kontrolloidussa tutkimuksessa hoidettiin neljäkymmentä potilasta niskavedolla. Potilaat jaettiin kevyen eli 300 gramman tai voimakkaan eli 500 gramman voiman ryhmiin ja pyydettiin pitämään kojetta kymmenen tuntia vuorokaudessa. Potilaat käyttivät kojetta iltaisin ja öisin nukkuessaan kymmenen kuukauden ajan. Hoitomyöntyvyys ja hoidossa käytetty voima rekisteröitiin kojeeseen yhdistetyllä elektronisella laitteella. Ennen hoitoa ja hoitojakson jälkeen potilaista otettiin leukapanoraama ja kallolateraalikuva sekä jäljennökset kipsimalleja varten, jotka analysoitiin digitaalisesti. Potilaat hoidettiin osana Turun yliopiston hammaslääkärikoulutusta Turun terveyskeskuksen hammasklinikalla vuosina 2011–2012.
Oikomishoidon erikoishammaslääkäri, hammaslääketieteen lisensiaatti Tuula Talvitien väitöskirja Impact of force duration and magnitude on the effectiveness of cervical headgear therapy. A controlled clinical trial (Voiman määrän ja keston vaikuttavuus niskavetohoidossa. Kontrolloitu kliininen tutkimus) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Varrela Turun yliopistosta ja kustoksena professori Timo Peltomäki Itä-Suomen yliopistosta.
Väitöstilaisuus verkossa
