Hyvin pienitaajuiset magneettikentät on luokiteltu mahdollisesti syöpävaarallisiksi pääasiassa sen perusteella, että epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu voimajohtojen yhteys lasten suurentuneeseen leukemiariskiin. Tämä syy-yhteys on kuitenkin epäselvä ja asiaan liittyvä mekanistinen ymmärrys puutteellinen.
Arvostetussa Proceedings of the Royal Society B -lehdessä julkaistussa artikkelissa tutkijat kuvaavat mekanismia, joka näyttää selittävän lintujen ja muiden eläinten magneettiaistia, sekä esittävät hypoteesin, jonka mukaan tämä sama mekanismi yhdistää ympäristössä esiintyvät magneettikentät syövän kannalta oleellisiin biologisiin prosesseihin, kuten solusykliin, reaktiivisten happiradikaalien viestintämekanismeihin, DNA-vauriovasteisiin ja genomin epävakauteen.
– Magneettikenttien vaikutusmekanismien ymmärtämineen on tärkeää, sillä altistumme niille päivittäin, ja uudet sovellukset – kuten vaikkapa sähköautot ja langaton tehonsiirto – tuovat elinympäristöön uudenlaisia magneettikenttiä, sanoo professori Jukka Juutilainen ympäristö- ja biotieteiden laitokselta.
– Tutkimuksemme jatkuu Suomen Akatemian rahoittamassa, apulaisprofessori Jonne Naaralan johtamassa hankkeessa Quantum biology of low frequency magnetic fields: cryptochrome, radicals and genomic instability (MACRI) (suomeksi Pientaajuisten magneettikenttien kvanttibiologia: kryptokromi, radikaalit ja genomin epävakaus).
Artikkeli julkaistiin toukokuun lopussa Proceedings of the Royal Society B -lehdessä, ja on luettavissa osoitteessa http://rspb.royalsocietypublishing.org/content/285/1879/20180590 DOI: 10.1098/rspb.2018.0590
Lisätietoja: Professori Jukka Juutilainen, p. 029 445 3739, jukka.juutilainen@uef.fi
