Terveystaloustieteilijä tuottaa tutkittua tietoa sote-uudistuksen tueksi poliittisista painotuksista riippumatta. Sen vuoksi tutkimus on tärkeää, sanoo professori Miika Linna.
Suuri ja paljon puhuttu sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus toteutuu näillä näkymin täysimääräisesti vuoden 2023 alussa, ainakin valtioneuvoston mukaan. Terveystaloustieteen professori Miika Linna ei lähde veikkaamaan, pääseekö sote-uudistus tällä kertaa maaliin. Se ei myöskään estä tutkijaa tekemästä työtään – päinvastoin.
– Käynnistimme Suomen Akatemian IMPRO-hankkeen kolme vuotta sitten tuottamaan tietoa sote-uudistuksen tueksi. Kun aiempi sote-yritys kaatui kesken IMPRO-hankkeen, jouduimme kummallisen tilanteen eteen: mitä teemme nyt? Hankkeen tavoitteet pysyivät kuitenkin muuttumattomina, sillä sen perusajatuksena on viisaus: riippumatta siitä, millainen sote-järjestelmä ja -uudistus ovat, kohtaamme samanlaisia haasteita ja ongelmia. Kaikissa järjestelmissä on hyvät ja huonot puolensa, ja siksi niiden ominaisuuksia on tarkasteltava strategisen tavoitteiston painotukset huomioiden. Terveystaloustieteilijälläkään ei ole vastausta siihen, mikä on paras sote-järjestelmä, ja tässä mielessä terveystaloustieteellinen tutkimus on järjestelmästä riippumatonta, Linna perustelee.
Sote-uudistuksen pitkästä prosessista on syntynyt julkisuuden kautta varsin sekava kuva. Miksi sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on niin vaikeaa?
– Uskon sen johtuvan siitä, että terveydenhuolto ja sen monimutkaiset rakenteet ovat melko hitaasti muuttuvia, ja asioita tehdään mielellään kuten aiemminkin. Toinen asia on se, että jos tiedettäisiin, mikä on ihanteellinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä, se olisi varmaan jo kehitetty ja käytössä. On vähän naiivi ajatus, että voisimme testaamatta tunnistaa optimaalisen sote-järjestelmän. Järjestelmän mekanismeihin liittyvät painotukset ja valitut ratkaisut purevat kukin omalla tavallaan erilaisiin ongelmiin, ja näistä painotusten priorisoinnista syntyy helposti poliittinen riita, Linna arvioi.
Kustannustehokkuus ja vaikuttavuus puhuttavat nyt
Miika Linna aloitti terveystaloustieteen, erityisesti ekonometrian ja taloudellisen arvioinnin menetelmien, professorina Itä-Suomen yliopistossa vuoden 2021 alusta. Tehtävä sijoittuu sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselle. Linna jatkaa samalla IMPRO-tutkimuskonsortion osahankkeen vetäjänä Aalto-yliopistossa. Konsortiossa on mukana myös Itä-Suomen yliopisto.
Terveystaloustiede on kansantaloustieteen soveltava alue, joka käsittelee sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja sen taloudellisia ilmiöitä. Terveystaloustiede juontaa juurensa 1960-luvulle saakka, ja viime vuosikymmeninä se on ollut vahvasti kasvava ala.
– Terveystaloustieteen alkuvaiheessa kiinnostukseen kohteena on ollut, miten terveydenhuollon markkina toimii, ja millaisia erityispiirteitä terveydenhuoltoon liittyy taloudellisen toiminnan kokonaisuutena. Nykyisin ajankohtainen terveystaloustieteen aihe Suomessa on rahojen riittävyys, eli kuinka sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.
Professuuriin kuuluu edistää oman tieteenalansa tutkimusta, ja tärkeä osa tehtävää on myös perus- ja jatkotutkintojen opetus.
Kolikon molemmat puolet huomioitava
Terveyteen liittyy mielikuvissa pehmeitä hoiva-arvoja ja vastaavasti talouteen kovaa tuloksellisuutta. Miten terveys ja talous kohtaavat terveystaloustieteen tutkimuksessa?
– Nämä ovat kolikon kaksi eri puolta mutta taloudellisessa arvioinnissa pyritään ottamaan huomioon molemmat puolet. Terveystaloustieteilijä huomioi sekä elämän laadun yksilön kokemana että kovat rahamitat. Yhtälö ei ole helppo, mutta se on terveystaloustieteen ydintä, Linna sanoo.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden mittaamisessa hyödynnetään sekä määrällistä että laadullista tutkimusta. Linnan painopiste on kvantitatiivisessa analyysissä.
– Jos ajatellaan vaikka soten johtamista, on olennaista, että voimme mitata erilaisten tuotettujen palveluiden määrää ja niihin liittyviä kustannuksia sekä näillä saavutettuja hyötyjä sekä vaikuttavuutta. Taloudellisen arvioinnin maailmassa nämä ovat mitattavia asioita.
Mitattavaa aineistoa kertyy kaikkien sote-palveluiden tapahtumien yhteydessä, kun henkilökunta merkitsee olennaisia asioita tietojärjestelmiin ja sairauskertomuksiin. Hoidon vaikuttavuutta voidaankin analysoida esimerkiksi erikoissairaanhoidon tietojärjestelmistä löytyvien vakavien komplikaatioiden perusteella.
Vaikka teknologinen kehitys on tuonut tehokkuutta aineistojen laatuun ja keräämisen nopeuteen, Linnan mukaan on suuri haaste saada alan ammattilaiset merkitsemään tiedot oikein ja samojen sääntöjen mukaan. Inhimillinen tekijä kulkee edelleen mukana.
Tutkimustieto hyödyksi käytännön ongelmiin
Miika Linna on työskennellyt laajasti tutkimustehtävissä akateemisessa maailmassa muun muassa Aalto-yliopistossa, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella sekä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksessa Stakesissa. Samalla Linna on tehnyt pitkään töitä yksityisen sektorin kanssa.
– On kiinnostavaa, miten akateemista tietoa ja metodologiaa voidaan soveltaa käytännön päätöksenteon ja johtamisen ongelmissa. Olen ehkä enemmän soveltava empiristi kuin teoreetikko, hän määrittelee.
Linna on tehnyt myös yhteistyötä lähes kaikkien suomalaisten terveydenhuollon alan konsultointiyritysten kanssa. Asiakkaina ovat olleet sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijat kuten kunnat, sote-alueet, sairaanhoitopiirit, ministeriöt, lääkeyritykset ja lääketieteellisen teknologian yritykset.
– Tutkimustiedon hyödyntäminen käytännön ongelmiin on ollut yleinen suuntaus Suomen Akatemian hankkeissa viime aikoina. Tieteellisten julkaisujen tuottamisen ohella on edellytetty enemmän yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tiedon välittämistä yhteiskunnan eri toimijoille.
Miika Linna
Terveystaloustieteen professori, Itä-Suomen yliopisto, 2021–
Terveystaloustieteen dosentti, Itä-Suomen yliopisto, 2002–
Tekniikan tohtori, Teknillinen korkeakoulu, 1999
Tärkeimmät tehtävät
Research fellow, Aalto-yliopisto, 2015–
Hallituksen puheenjohtaja, Strategic Quotient Oy, 2014–
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tutkimuspäällikkö, 2009–2015
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes, tutkimuspäällikkö, 2002–2009
Finnish Consulting Group (FCG) Senior advisor, 2016–2018
Lisätietoja:
Miika Linna, terveystaloustieteen professori, mika.linna@uef.fi
