Lisämunuaisen kuorikerroksen tuottamien miessukupuolihormonien vaikutuksissa on eroja tyttöjen ja poikien välillä, osoitti lääketieteen lisensiaatti Aino Mäntyselän väitöstutkimus. Tämä liittyy tyttöjen kehon suurempaan rasvapitoisuuteen ja tehokkaaseen hormonien muuntumiseen aktiivisiksi miessukupuolihormoneiksi rasvakudoksessa. Väitöstilaisuutta voi seurata 30.10.2020 klo 12 alkaen verkossa.
Lääketieteen lisensiaatti Aino Mäntyselkä tutki väitöstutkimuksessaan lisämunuaiskuoren miessukupuolihormonien tuotannon käynnistymistä lapsuusiässä, adrenarkea. Adrenarke on osa lapsen normaalia kypsymisprosessia. Siihen voi liittyä aikuistyyppinen hienhaju, ihon ja hiusten rasvoittuminen sekä häpy- ja kainalokarvoituksen ilmaantuminen ja ennenaikaisessa adrenarkessa myös varhainen pituuskasvun kiihtyminen. Adrenarken normaali säätely tunnetaan vain osittain ja sen ajoittuminen ja voimakkuus vaihtelevat huomattavasti yksilöiden välillä. Adrenarke voidaan todeta paitsi edellä mainittujen muutosten perusteella, myös määrittämällä verestä lisämunuaiskuoren tuottamien miessukupuolihormonin esiasteiden, tavallisimmin dehydroepiandrosteronisulfaatin (DHEAS), pitoisuuksia. Adrenarke on ennenaikainen, jos se ilmenee tytöllä ennen kahdeksaa ja pojalla ennen yhdeksää ikävuotta.
Väitöskirjatyön aineistona oli 437 iältään 6–8-vuotiasta lasta, jotka osallistuivat Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta- ja ravitsemus (PANIC) - tutkimukseen. Tutkimuksessa selvitettiin adrenarken esiintyvyyttä ja ilmentymistä esimurrosikäisillä lapsilla. Lisäksi tutkittiin seerumin DHEAS- pitoisuuden yhteyttä kehon koostumukseen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös ravitsemuksen ja liikunnan yhteyttä seerumin DHEAS:n ja insuliinin kaltaisen kasvutekijä 1:n pitoisuuksiin. Insuliinin kaltainen kasvutekijä 1 säätelee lisämunuaiskuoren toimintaa. Lisäksi tutkittiin insuliinin kaltaisen kasvutekijä 1:n pitoisuuden ja adrenarken yhteyttä lapsen älylliseen suoriutumiseen. DHEAS on neurosteroidi, jolla on todettu aikaisemmissa tutkimuksissa olevan vaikutuksia keskushermostoon.
Tutkimus osoitti, että adrenarken löydökset olivat merkittävästi yleisempiä tytöillä kuin pojilla. Tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että ero sukupuolten välillä johtuu todennäköisesti tyttöjen suuremmasta kehon rasvapitoisuudesta ja tehokkaammasta miessukupuolihormonien esiasteiden muuntumisesta kohdekudoksissa vaikuttaviksi miessukupuolihormoneiksi.
Ennenaikainen adrenarke havaittiin 8,6 prosentilla tytöistä ja 1,8 prosentilla pojista. Ennenaikaista adrenarkea on yleensä pidetty aikuisiän sairauksien riskitekijänä. Mäntyselän väitöstutkimus kuitenkin osoitti, että korkeampi seerumin DHEAS-pitoisuus oli yhteydessä veren suotuisampiin rasva-arvoihin, kun huomioitiin myös lapsen syntymäkoko ja nykyinen paino. Näin ollen aiemmissa tutkimuksissa havaittu yhteys lisääntyneen sydän- ja verisuonisairauksien riskin ja ennenaikaisen adrenarken välillä voi johtua adrenarken ajoitusta ja voimakkuutta selittävistä tekijöistä eikä DHEAS-hormonista sinällään. Elämäntapatekijöillä havaittiin vain heikkoja tai kohtalaisia yhteyksiä DHEAS:n ja insuliinin kaltaisen kasvutekijä 1:n pitoisuuksiin. Seerumin DHEAS-pitoisuus ei ollut yhteydessä älylliseen suoriutumiseen. Sen sijaan korkeampi insuliinin kaltaisen kasvutekijä 1:n pitoisuus yhdistyi parempaan älylliseen suoriutumiseen pojilla.
Lääketieteen lisensiaatti Aino Mäntyselän lastentautien alaan kuuluva väitöskirja Adrenarche, predisposing factors, presentation and effects on health tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Päivi Keskinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena professori Jarmo Jääskeläinen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuus on suomenkielinen.
Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/37881?encoding=UTF-8
Väitöskirja verkossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3596-0