Keskustelua hyvää ikääntymistä tukevista asumisratkaisuista on käyty viime aikoina paljon. Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedämme, että sosiaaliset kontaktit ja yhteisöllisyys ovat tärkeä tuki ikääntyneiden kotona asumiselle ja hyvinvoinnille. Itä-Suomen yliopisto selvitti yhteistyössä Turun yliopiston kanssa naapurisuhteiden ja naapuruston merkitystä vanhemmille ihmisille.
Tutkijat huomasivat, että moni ikäihminen haluaa tutustua naapureihin paremmin ja eri ikäisistä koostuvan naapuruston koettiin usein rikastuttavan omaa asuinympäristöä ja tukevan ylisukupolvisten naapurisuhteiden muodostumista.
– Varsinkin niille ikäihmisille, joilla ei ole omia lapsenlapsia, asuintalon monen ikäisyys voi tarjota mahdollisuuksia tavata lapsia ja nuoria – mikäli taloyhtiön pihalla on naapuritutustumiseen ja yhteiseen ajanviettoon kannustavia paikkoja, kuten pihapenkkejä tai yhteisiä tiloja, sanoo hankkeessa työskennellyt tutkijatohtori Hanna Varjakoski Itä-Suomen yliopistosta.
Ikäihmiset näyttävätkin hyötyvän naapuruston ikäeroista, kertoo hankkeen toisena tutkijana työskennellyt väitöskirjatutkija Samuli Koponen. Kyselyaineiston avulla tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa taloyhtiöiden asukkaiden tyytyväisyyttä asuinaluettansa kohtaan sosiaalisesta ja fyysisestä näkökulmasta. Tutkijoiden mukaan merkittävintä kyselyaineiston tuloksissa oli se, että taloyhtiön asukkaiden ikärakenteella näyttäisi olevan vaikutusta siihen, kuinka tyytyväisiä he ovat asuinalueeseensa.
– Mitä suurempi taloyhtiön ikähaitari oli, sitä tyytyväisempiä asuinalueeseensa ikääntyneet ihmiset olivat. Tämä vaikutus oli selkein yli 65-vuotiailla, mutta se oli nähtävissä jo 50–60-vuotiaillakin. Nuorten asukkaiden kohdalla tällaista yhteyttä ei löytynyt, Koponen kertoo.
Naapuruston suuret ikäerot suojaavat ikääntyneitä yksinäisyydeltä
Yhteisöön kuulumisen tunne on aiempien tutkimusten mukaan yksi hyvinvoinnin tärkeimmistä tekijöistä. Tässä tutkimuksessa ikärakenteen monipuolisuuden havaittiin olevan yhteydessä siihen, miten hyvin ikäihmiset kokivat kuuluvansa osaksi naapurustoa. Lisäksi asukkaiden iän kirjo näyttäisi suojaavan yksinäisyydeltä.
Tutkimustulosten valossa monen ikäisyyteen tähtäävillä asukasvalinnoilla voidaan välillisesti vaikuttaa ikääntyneiden ihmisten hyvinvointiin. Hyvät naapurisuhteet voivat lisäksi olla merkittävä voimavara, joka tuo iloa arkeen, antaa voimia ja luo turvallisuuden tunnetta asukkaiden kesken. Erityisen tärkeinä naapurisuhteet näyttäytyvät monille yksinasuville sekä kaikista iäkkäimmille ihmisille, joiden sosiaalinen elämä on usein keskittynyt omaan kotiin ja sen lähiympäristöön.
Ikääntyneet vuokrataloasukkaat edistävät itse asumisviihtyvyyttä
Naapurisuhteiden merkitystä vuokrataloyhtiöiden kontekstissa on tutkittu vähän, vaikka vuokralla asuminen on jatkuvasti lisääntynyt ja yhä useampi ikääntynyt asuu omassa kodissaan pitkälle vanhuuteen. Monet eläkkeellä olevat vuokrataloasukkaat viettävät myös runsaasti aikaa omalla asuinalueellaan ja kodissaan, minkä vuoksi naapuruston viihtyvyyteen ja oman asuintalon yhteisöllisyyteen saatetaan kohdistaa keskimääräistä enemmän odotuksia ja toiveita.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että vanhemmat ikäryhmät toimivat lukuisin eri tavoin oman naapurustonsa voimavarana. Moni haastatteluun osallistuneista yli 65-vuotiaista vuokrataloasukkaista halusi edistää yleistä asumisviihtyvyyttä muun muassa ottamalla vastuuta oman kerrostalon pihapiirin ja istutusten hoitamisesta. Tuttujen naapureiden auttaminen sekä aktiivisuus talotoimikunnissa, talkoissa ja asukastupien toiminnassa oli tutkimustulosten valossa merkittävää.
– Ikääntyneiden naapurisuhteita koskeva tutkimus on pitkälti ollut keskittynyt siihen, millaista tukea naapurustot tarjoavat ikääntyville asukkailleen. Halusimme tarkastella aihetta uudesta näkökulmasta ja selvittää vanhempien ihmisten voimavaraista toimintaa naapuruston ja sen asukkaiden hyväksi, kertoo Varjakoski.
Tutkimuksessa analysoitiin kahden eri kaupungin vuokrataloyhtiöiden asukkailta kerättyä kysely- ja haastatteluaineistoa. Ikääntyvän kaupunkilaisen naapuriverkostot -tutkimusprojektia rahoittivat Turun kaupunkitutkimusohjelma ja Länsi-Suomen Yleishyödyllinen Asuntosäätiö.
Tutkijoiden suositukset taloyhtiöille asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen:
- Anna vuokra-asukkaille mahdollisuuksia osallistua omaan asuinympäristöön liittyvään päätöksentekoon
- Edistä naapureihin tutustumista järjestämällä yhteisiä talotapahtumia ja luomalla viihtyisiä naapurikohtaamispaikkoja pihalle (penkit, keinut)
- Tunnista naapurisuhteiden kehittymistä estäviä tekijöitä
- Kannusta kaikenikäisiä asukkaita osallistumaan asukasaktiivitoimintaan itselle sopivalla tavalla
Tutkimusartikkelit ja -katsaukset:
Varjakoski, H. Koponen, S., Laulainen, S., Kouvo, A., Ruonavaara, H. (2023) Monenikäinen naapurusto on ikääntyvälle vuokrataloasukkaalle naapuriavun ja aktiivisen toiminnan kenttä. Tutkimuskatsauksia 4/2023, Turun kaupunkitutkimusohjelma.
Varjakoski, H., Koponen, S., Kouvo, A., Tiilikainen, E. (2023) Age diversity in neighborhoods – A mixed-methods approach examining older residents and community wellbeing. International Journal of Environmental Research and Public Health (2023) 20, 6574. https://doi.org/10.3390/ijerph20166574
Varjakoski, H., Tiilikainen, E., Laulainen, S., Ruonavaara, H. (2022) Läsnäoloa, pihanhoitoa ja asukastoimintaa – ikääntyvien asukkaiden kokemuksia naapuruston voimavarana toimimisesta. Gerontologia 36:3, 291–308. https://doi.org/10.23989/gerontologia.112451
