Sairaalalaboratoriossa havaitaan tautimuutokset yhä tarkemmin
– Laboratoriotutkimuksista on tullut yhä halvempia, tarkempia ja nopeammin saatavia. Uusilla menetelmillä voidaan löytää myös esimerkiksi syöpiä entistä varhaisemmassa vaiheessa, jolloin hoidon ennuste on parempi, toteaa professori Esa Hämäläinen.
Hämäläinen nimitettiin kutsusta Itä-Suomen yliopiston kliinisen kemian professoriksi Kuopioon syyskuun alussa. Hän toimii myös ylilääkärinä laboratoriokeskus ISLABissa. Taustalla on pitkä kokemus sairaalalaboratorioiden johtamisesta ja tutkimus- ja tuotekehitystyöstä muun muassa HUSLABissa Helsingissä.
Kliinisen kemian professorina Esa Hämäläinen vastaa lääketieteen, hammaslääketieteen ja biolääketieteen opiskelijoille järjestettävästä laboratoriolääketieteen koulutuksesta ja kliinisen kemian erikoislääkärikoulutuksesta Kuopiossa. Oppiaine kouluttaa myös sairaalakemistejä ja bioanalyytikkoja ja tarjoaa alan täydennyskoulutusta terveydenhuollon eri ammattiryhmille.
Kliininen kemia on laboratoriolääketieteen ala, jossa tutkitaan elimistön toimintoja ja niiden häiriöitä ihmiskehon nesteistä, kuten verestä ja virtsasta. Kliinisen kemian erikoislääkärit toimivat laboratorioissa lääketieteellisinä asiantuntijoina, kehittävät ja tuovat käyttöön uusia menetelmiä ja osallistuvat lausuntoja antamalla myös suoraan potilasdiagnostiikkaan.
– Vaikka kliininen laboratoriotoiminta muodostaa vain noin viisi prosenttia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannuksista, niin joidenkin arvioiden mukaan jopa 70 prosenttia lääkärien tekemästä päätöksenteosta perustuu laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin. Arvostettu Mayo Clinic laboratories on arvioinut, että sairauskertomusten ”kovasta” objektiivisesta tiedosta jopa 90 prosenttia koostuu laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista.
Hämäläisen mukaan esitetyt luvut havainnollistavat hyvin laboratoriolääketieteen ja kliinisen kemian roolia terveydenhuollossa. – Toki laboratorion merkitys riippuu myös näkökulmasta ja lääketieteen erikoisalasta. Kyllä kirurgi näkee kliinisen laboratorion roolin käytännön työssään eri painotuksella kuin esimerkiksi sisätautiendokrinologi.
Nopeampaa, mutta myös yksilöllisempää diagnostiikkaa
2000-luvulla laboratorion rutiinitutkimukset ovat nopeutuneet, tasalaatuistuneet ja halventuneet, kun toimintaa on automatisoitu ja keskitetty isoihin keskuslaboratorioihin. Toisaalta uudet määritystekniikat, erityisesti nestekromatografia-tandem-massaspektrometria (LC-MS/MS), ovat mahdollistaneet erittäin pienten ainemäärien tarkat määritykset ja uusien monianalyyttimenetelmien, kuten metabolomiikan, proteomiikan ja lipidomiikan tulo on mahdollistanut sen, että samasta näytteestä voidaan määrittää kerralla lukuisia eri yhdisteitä ja tunnistaa uusia sairauksiin liittyviä merkkiaineita ja niiden yhdistelmiä.
Diagnostiikkaa on siirtynyt myös laboratorioista potilaan luo. Sydäninfarktin troponiini ja verikaasut voidaan tutkia potilaan sängyn vieressä tai ambulanssissa taskuun mahtuvilla pikamittareilla. Monet kroonisesti sairaat hyödyntävät tautinsa seurannassa uusia tekniikoita. Diabeetikot seuraavat itse hoitotasapainoaan iholle asetettavilla glukoosisensoreilla ja tulehduksellisten suolistosairauksien aktiivisuutta arvioidaan mittaamalla kotitesteillä ulosteen kalprotektiinia.
– Tämä yksilöllinen lääketiede korostuu tulevaisuudessa potilaiden hoidossa yhä enemmän myös erikoissairaanhoidossa. Farmakogeneettinen testaus mahdollistaa jo nyt lääkkeiden tehon ja sivuvaikutusriskien ennakoinnin potilaan perimän perusteella. Myös entistä tarkempien massaspektrometristen lääkeainemääritysten avulla elinsiirrepotilaalle voidaan säätää mahdollisimman sopiva lääkeannos esimerkiksi immunosuppressiivisia hoitoja käytettäessä.
Uusia menetelmiä tutkimukseen ja potilasdiagnostiikkaan
Omassa tutkimuksessaan Hämäläinen on tutkimusryhmineen kehittänyt viime vuosina muun muassa LC-MS/MS-tekniikkaan perustuvia menetelmiä steroidihormonien ja muiden biomerkkiaineiden määritykseen. Osaa niistä käytetään tutkimustyön lisäksi nykyisin myös sairaalalaboratorioissa syöpätautien sekä hormonitoiminnan häiriöiden diagnostiikassa. Muun muassa syljen kortisolin sekä seerumin testosteronin, aldosteronin ja metanefriinin LC-massaspektrometriset analyysit ovat mahdollistaneet aikaisempia luotettavamman diagnostiikan lisämunuaisen ja sukupuolirauhasten toiminnan häiriöissä.
Steroidien LC-massaspektrometrisilla määrityksillä saadaan myös entistä tarkempaa tietoa tutkittaessa hormoniriippuvaisia syöpiä. Hämäläinen onkin selvittänyt esimerkiksi rintasyöpien hormoniaineenvaihduntaa yhdessä muun muassa naistentautien ja syöpätautien tutkijalääkärien kanssa. KYSissä on tarkoitus jatkaa lastenklinikan ja sisätautien tutkijoiden kanssa endokrinologiaan liittyvää menetelmäkehitystä ja tutkimusyhteistyötä.
– Ajankohtaisiin tutkimuskohteisiin kuuluvat edelleen myös pre-eklampsian biomerkkiaineet, joita tutkitaan jo 2000-luvun puolivälissä aloitetussa monitieteisessä Predo-projektissa.
Pre-eklampsia, kansankielellä raskausmyrkytys, voi olla hoitamattomana äidille tai sikiölle vaarallinen. – Jos se voitaisiin ennakoida määrittämällä jo alkuraskauden aikana tautiin liittyviä biomerkkiaineita, voitaisiin todennäköisesti panostaa ajoissa taudin hoitoon ja ehkäisyyn niin, että raskaus sujuisi normaalisti mahdollisimman pitkään. Parhaillaan etsimme tällaisia uusia merkkiaineita proteomiikan ja metabolomiikan avulla.
Hämäläinen ennakoi kliinisten laboratorioiden tutkimustarjonnan kehittyvän lähitulevaisuudessa vauhdilla muun lääketieteen ja teknisen kehityksen myötä. – Siinä on kiinnostavaa olla mukana. Hyvänä esimerkkinä tästä on syöpädiagnostiikassa käyttöön laajeneva nestebiopsia, jossa syöpäkasvaimia voidaan jäljittää jo varhaisessa vaiheessa potilaan verenkiertoon vapautuneen syöpäsolun DNA:n perusteella. Myös omassa tutkimuksessamme yhtenä tavoitteena on löytää vastaavia diagnostiikkaan soveltuvia biomerkkiaineita ja testata niitä kliiniseen käyttöön.
Esa Hämäläinen
- Itä-Suomen yliopiston kliinisen kemian professori 1.9.2019–
- Ylilääkäri, ISLAB, 1.9.2019–
- s. 1957, Kerava
- LL 1982, LKT 1988, Helsingin yliopisto
- Kliinisen kemian erikoislääkäri 1989, Kuopion yliopisto
- Kliinisen kemian dosentti 1997, Kuopion yliopisto
Tärkeimmät tehtävät
- Hallinnollinen apulaisylilääkäri 1990–1995, KYS, kliinisen kemian laboratorio
- Ylilääkäri ja diagnostisten palveluiden tulosaluejohtaja, 1995–2002, Vaasan keskussairaala
- Osastonylilääkäri ja vastuualuejohtaja vs., 2003–2017, HYKS diagnostiikka ja HUSLAB
- Lääketieteellinen johtaja, Vita laboratoriot Oy, 2017–2019
Lisätietoja:
Professori Esa Hämäläinen, esa.hamalainen (a) islab.fi, esa.hamalainen (a) uef.fi , p. 044 7178784
Esa Hämäläisen painolaatuiset kuvat:
https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/18349?encoding=UTF-8
https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/18348?encoding=UTF-8