Suomen asema ilmakehätutkimuksessa vahvistuu entisestään: eurooppalainen ilmakehän pienhiukkasten, pilvien ja hivenkaasujen tutkimusverkosto ACTRISin päämaja perustetaan Suomeen. Euroopan komissio päätti asiasta tänään, kun se myönsi ACTRISille virallisen tutkimusverkosto-statuksen.
ACTRIS-tutkimusverkoston avulla jäsenvaltiot saavat ilmakehän tilasta ja prosesseista monipuolista havaintoaineistoa, joka tukee tiedepohjaista päätöksentekoa alueellisesti, kansallisesti ja koko Euroopassa.
Euroopan komission päätöksellä ACTRIS on nyt laillisesti tunnustettu eurooppalaiseksi tutkimusinfrastruktuuriksi (European Research Infrastructure Consortium, ERIC). Status tarjoaa sille vakaan oikeudellisen rakenteen.
"ACTRISin kautta laaja tiedeyhteisö voi nyt toimia tehokkaasti yhdessä yhtenä organisaationa. Voimme tarjota entistä kattavammin palveluita monenlaiseen tieteelliseen, teknologiseen ja innovaatiolähtöiseen toimintaan", sanoo Eija Juurola, ACTRISin väliaikainen johtaja.
Suomella vahva panostus tutkimusverkoston kehittämisessä
Suomi on johtavassa asemassa koko tutkimusinfrastruktuurin koordinoijana, ja organisaation päämaja tulee Helsinkiin Kumpulan kampukselle.
"Päämajan sijoittaminen Suomeen on merkki tunnustuksesta Suomen panokselle ilmakehätieteissä ja osaamisestamme yleiseurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien kehittämisessä, käytössä ja hallinnassa", sanoo ACTRIS Suomen johtaja, Helsingin yliopiston professori Tuukka Petäjä.
Päämaja toimii Kumpulan kampuksella jo osittain. Täydellä teholla se aloittaa toimintansa kesällä 2023.
Suomi osallistuu ACTRISin toimintaan vahvasti myös kansallisesti. ACTRIS Suomella on useita korkeatasoisia valtakunnallisesti toimivia havaintoasemia ja -alustoja Itämereltä Lappiin sekä esimerkiksi Etelämantereella. ACTRIS Suomen havaintoasemia hyödynnetään tällä hetkellä yli 30 kansainvälisessä tutkimusprojektissa, ja niillä järjestetään vuosittain yli 3 200 tutkimusvierailupäivää.
ACTRIS Suomen verkostoon kuuluvat Helsingin yliopisto, Ilmatieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen yliopisto. Toimintaa ja kehittämistä rahoittavat niiden lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Akatemian kautta sekä liikenne- ja viestintäministeriö.
ACTRIS yhdistää eurooppalaisen tutkimusosaamisen
ACTRIS-verkosto muodostuu eurooppalaisista tutkijoista, tutkimusasemista, mittalaitteista ja mittausaineistoista. Alkuvaiheessa ACTRIS ERICiin osallistuu seitsemäntoista maata: Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kypros, Tšekki, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Italia, Alankomaat, Norja, Puola, Romania, Espanja, Ruotsi ja Sveitsi. Kreikka ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat ilmaisseet kiinnostuksensa liittyä mukaan myöhemmin.
ACTRISin toimintaa rahoittavat jäsenmaat. Osallistuvien maiden kokonaisinvestointi suunnittelu-, valmistelu- ja toteutusvaiheessa on noin 700 miljoonaa euroa, josta suuri osa on investointeja olemassa olevien tieteellisten alustojen parantamiseen tai uusien rakentamiseen.
ACTRIS edistää yhdessä muiden eurooppalaisten ympäristötutkimusinfrastruktuurien kanssa uuden eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) tavoitetta lisätä investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen. Lisäksi se varmistaa osaltaan, että merkittävät ilmakehän tutkimustulokset ovat saatavilla ja niitä voidaan hyödyntää kaikkialla Euroopassa.
Lisätietoja:
Professori Tuukka Petäjä, johtaja, ACTRIS Suomi, p. 050 4155 278, tuukka.petaja@helsinki.fi
MMT Eija Juurola, ACTRISin väliaikainen johtaja, p. 050 4154 833, eija.juurola@fmi.fi
- The Aerosol, Clouds and Trace Gases Research Infrastructure (ACTRIS) -verkkosivusto (englanniksi): https://www.actris.eu/
- Euroopan komission päätös ja ACTRIS ERICin perustamisasiakirja (englanniksi)
