Molekyylilääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimuksessani selvitin nuorten mielenterveyteen liittyviä muutoksia veren proteiineissa ja aineenvaihduntatuotteissa käyttäen omiikkamenetelmiä. Lisäksi tutkin nuorten masennuksen oirekuvaa tarkastelemalla psykososiaalisia ja elintapatekijöitä sekä näiden yhteyttä veren biologisiin merkkiaineisiin.
Nuorten mielenterveys on yksi suurimpia kansanterveydellisiä huolenaiheita maailmanlaajuisesti. Mielenterveyden häiriöt koskettavat joka kuudetta 10–19-vuotiasta nuorta ja erityisesti masennus- ja ahdistusoireilu on nuorilla yleistä. Lisääntyneestä tietoisuudesta ja tunnistamisesta huolimatta monet oireilevat nuoret jäävät yhä hoidon ulkopuolelle tai hoitovasteet jäävät heikoiksi. Varhainen tunnistaminen sekä diagnostiikan kehittäminen ovat reunaehtoja tehokkaalle ennaltaehkäisylle ja kohdennetuille hoitomuodoille, joilla voidaan vähentää mielenterveyden häiriöiden laaja-alaisia ja usein pitkäaikaisia vaikutuksia.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Eri osatutkimuksissa tunnistettiin veriplasman proteiineja ja aineenvaihduntatuotteita, jotka olivat yhteydessä psykososiaalisiin haasteisiin tai diagnosoituun masennukseen nuorilla. 36 proteiinia oli yhteydessä sekä psykososiaalisiin haasteisiin että masennukseen. Nämä proteiinit liittyvät puolustusjärjestelmään kuuluvan komplementtijärjestelmän toimintaan, rasvojen hapettumiseen sekä hermoston kehitykseen ja ne heijastavat mahdollisia mielenterveyden häiriöihin liittyviä varhaisia muutoksia kehossa.
Kaikkiaan 58 veriplasman proteiinia ja 3 aineenvaihduntatuotetta oli yhteydessä nuorten raportoimiin psykososiaalisiin haasteisiin. Nämä merkkiaineet liittyivät edellä mainittujen muutosten lisäksi proteiinien pilkkoutumiseen, energia-aineenvaihduntaan sekä rasva-ainevälitteiseen viestintään.
Masennusta sairastavilla nuorilla 308 plasman proteiinin suhteellinen määrä poikkesi merkitsevästi verrokeista. Nämä proteiinit liittyivät erityisesti puolustusjärjestelmään, hapetusstressiin ja aineenvaihdunnan vasteisiin. Masennusta sairastavien nuorten oirekuvan vaihtelu selittyi pääasiassa oireiden vaikeusasteella, kiusaamis- ja muilla traumatisoivilla kokemuksilla, koetulla sosiaalisen tuen saamisella sekä lääkityksellä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimukseni vahvistaa aiempaa tutkimusnäyttöä kehon stressitilaan ja hermoston kehitykseen liittyvistä biologisista muutoksista mielenterveyden häiriöissä. Tulokset viittaavat siihen, että nämä muutokset näkyvät jo ennen mielenterveyden häiriöiden diagnostiset kriteerit täyttäviä oireita. Lisäksi tunnistetut psykososiaaliset taustatekijät masennusta sairastavilla nuorilla vahvistavat ymmärrystä fyysisen ja emotionaalisen turvallisuuden sekä sosiaalisten suhteiden merkityksestä nuorten mielenterveydelle. Tutkimus nostaa esiin mahdollisia kohteita ennaltaehkäisevien toimintamallien sekä verestä mitattavien merkkiainetestien kehittämiseksi. Verikokeisiin perustuvat testit voisivat tulevaisuudessa täydentää nykyistä mielenterveyshäiriöiden oireperusteista seulontaa ja diagnostiikkaa sekä edistää yksilöllisempien hoitomuotojen valintaa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimuksessani käytettiin kohdentamatonta proteomiikkaa ja metabolomiikkaa kahdessa väestöpohjaisessa ja yhdessä kliinisessä tutkimusaineistossa. Kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa tutkimme nuorten plasmanäytteitä espanjalaisesta WALNUTs-aineistosta osana EU:n Horisontti 2020 -ohjelman Equal-Life-projektia. Kolmannessa tutkimuksessa käytimme plasmanäytteitä suomalaisista SMART- ja PANIC-tutkimuksista. Nuorten plasmanäytteet analysoitiin nestekromatografia-massaspektrometriaan pohjautuvilla omiikkamenetelmillä. Omiikka- ja kliininen aineisto analysointiin regressiomalleilla sekä bioinformatiikkaan ja koneoppimiseen perustuvilla menetelmillä.
Väitöstutkimus sai tukea myös Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamalta SchoolWell-hankkeelta (372260/372266), Suomen Kulttuurirahastolta, Yrjö Jahnssonin säätiöltä ja Aivosäätiöltä.
Filosofian maisteri Aino-Kaisa Piirosen väitöskirja Plasma proteomics and metabolomics in adolescent mental health: Insights into biological psychiatry (Plasman proteomiikka ja metabolomiikka nuorten mielenterveydessä: Näkemyksiä biologisesta psykiatriasta) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Ole Andreassen Oslon yliopistosta ja kustoksena professori Katja Kanninen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Lisätietoja:
FM Aino-Kaisa Piironen, [email protected]
