Biologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata Joensuun kampuksella ja verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkin väitöstutkimuksessani äärimmäisen uhanalaisen Vuoksen vesistön järvilohen perimän monipuolistamista risteyttämällä. Järvilohi kävi 1960- ja 1970-lukujen taitteessa sukupuuton partaalla, kun Pielis- ja Lieksanjokien voimalaitokset valmistuivat ja estivät emokalojen pääsyn luontaisille kutualueilleen.
Ainutlaatuinen järvilohikanta onnistuttiin säilyttämään laitoksessa kasvatettujen ja luontoon istutettujen vaelluspoikasten avulla. Istutetut vaelluspoikaset vaeltavat syönnösalueilleen Saimaalle ja Pieliselle, ja lopulta eloonjääneet pyrkivät emokaloina takaisin Pielis- ja Lieksanjokiin. Luonnonvalinnan läpikäyneitä emokaloja saatiin kuitenkin vuosikymmenien ajan vain muutamia vuosittain, ja niinpä kannan perimä on kaventunut huomattavasti ja sitä uhkaa sisäsiittoisuus. Suojelubiologiassa tunnetaan esimerkkitapauksia, joissa sisäsiittoisia kantoja on onnistuttu pelastamaan risteyttämällä niitä perimältään monipuolisempien kantojen kanssa. Mitä kaukaisempia kannat ovat toisistaan, sen suuremmaksi kasvaa kuitenkin ulkosiitoksen aiheuttamien haittavaikutusten riski. Vuoksen vesistön järvilohen tapauksessa lähimmätkin sukulaiskannat, kuten Kymijoen merilohi, ovat kuitenkin eriytyneet jo tuhansia vuosia järvilohesta. Näin ollen risteyttämisestä voi olla järvilohelle niin hyötyä kuin haittaakin. Niinpä tämän suojelukeinon tutkiminen on hyvin tärkeää Suomen ainoan kotoperäisen järvilohen säilyttämiseksi osana eläimistöämme, mikäli kannan tilanne tulevaisuudessa heikkenee vielä entisestäänkin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöskirjatutkimukseeni liittyen risteytimme ensimmäistä kertaa koskaan järvilohta Itämeren merilohen kanssa. Havaitsimme, että risteyttäminen oli paitsi mahdollista, järvilohelle myös hyödyllistä vastakuoriutuneiden poikasten eloonjäännin kannalta. Lisäksi risteyttäminen näyttäisi parantavan nuorten lohien kykyä vältellä petokalojen saaliiksi joutumista.
Kuten kahdessa aiemassakin tutkimuksessa, havaitsimme kuitenkin myös, että risteyttäminen voi heikentää järvilohen vastustuskykyä erästä luonnossa ja kalankasvatuslaitoksissa yleistä silmäloista vastaan. Silmäloistartunta heikentää kalojen näköä ja muuttaa niiden käyttäytymistä altistaen loisisäntiään myös petokalojen saalistukselle. Näin ollen risteyttämisen hyödyt voivatkin kääntyä haitoiksi, mikäli kuviossa on mukana petokalojen lisäksi myös silmäloistartunta.
Suojelubiologian kannalta väitöskirjassani esitellyt havaintomme ovat tärkeitä. Koska hyödyt ja haitat eivät välttämättä ole toisiaan poissulkevia, väitöskirjani korostaa huolellisten ja monipuolisten tutkimusten tärkeyttä, mikäli uhanalaisten kantojen perinnöllistä monimuotoisuutta koitetaan parantaa risteyttämällä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimukseni tuloksia voidaan käyttää silloin, kun tehdään päätöksiä Vuoksen vesistön järvilohen suojelemiseksi. Järvilohi on uhattuna monelta taholta, kun kannan perinnöllinen monimuotoisuus on kaventunut, vesivoimalaitokset estävät pääsyn säilyneille lisääntymisalueille ja vesihome tappaa emokaloja kalankasvatuslaitoksissa. Ensisijainen tavoite on tietenkin varmistaa aidon ja alkuperäisen järvilohen säilyminen Saimaassa ja Pielisessä, sekä ennen kaikkea luontaisen elinkierron ja lisääntymisen palauttaminen.
Jos näihin päiviin asti puhtaana säilyneen kannan tilanne kuitenkin heikkenee tulevaisuudessa vielä entisestäänkin, saatetaan joutua suurten kysymysten äärelle: Halutaanko säilyttää Saimaan alkuperäinen, geneettisesti puhdas järvilohi sukupuuton uhallakin? Vai halutaanko, että Saimaassa on elinvoimainen hybridilohikanta, jolloin järvilohen geneettinen ainutlaatuisuus kuitenkin menetettäisiin lopullisesti?
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöskirjaani liittyvät tutkimukset toteutettiin Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyöhankkeena. Lisäksi tutkimuksia on tehty yhteistyössä Elinvoimainen järvilohi ry:n ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Risteymät tuotettiin ja kaikki kokeelliset tutkimukset toteutettiin Luonnonvarakeskuksen Kainuun kalantutkimuslaitoksella Paltamossa.
FM Aslak Erosen biologian alaan kuuluva väitöskirja Hybridization of landlocked and anadromous Atlantic salmon: Potential genetic rescue in a population threatened by inbreeding (Perimän monipuolistamista sisäsiittoisuuden uhkaamassa Vuoksen vesistön järvilohikannassa: tutkimustuloksia järvi- ja merilohen risteyttämisestä) tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa, Joensuun kampuksella ja verkossa. Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro, Luke, ja kustoksena professori Raine Kortet, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on englanti.
Lisätietoja:
Aslak Eronen, aslak.eronen@uef.fi, p. 040 068 0876
Lisää tietoa:
Suomen Luonto: Voidaanko äärimmäisen uhanalainen järvilohi pelastaa risteyttämällä?
Yle (podcast): Järvilohen pitkä historia ja epävarma tulevaisuus
