Venäjän kielen ja kääntämisen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkin väitöskirjassani teorian ja käytännön välistä suhdetta kääntäjänkoulutuksessa. Teorian ja käytännön välinen suhde näyttäytyy usein ristiriitaisena monilla käytännönläheisillä aloilla, kuten käännösalalla. Usein voidaan ajatella, että kääntämään oppii kääntämällä, ei teoriaa lukemalla.
Käännösteoreettinen osaaminen on kuitenkin yksi kääntäjän kompetenssin ja asiantuntijaksi kasvamisen kulmakivi sekä keino tuoda esiin omaa asiantuntijuuttaan. Oman alan teoreettinen osaaminen vahvistaa myös taitoa käyttää tilanteeseen sopivaa metakieltä kääntämisestä viestittäessä. Kääntäjän kompetenssin kehittymisessä olennaista on, että käytäntö ja teoreettinen tieto yhdistyvät opiskelijoiden mielessä ja että käytännön harjoitteluun tuodaan käännösteoreettisen tiedon tuki. Jos teoria ja käytäntö ovat irrallaan toisistaan jo opetussuunnitelmatasolla, riskinä on, että edellä mainitut asiat eivät toteudu.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Teoria saatetaan nähdä joskus abstraktina, laajana ja vaikeasti hahmotettavana ilmiönä. Tässä tutkimuksessa teoria käsitettä tarkastellaan monesta eri näkökulmasta: teoria voi olla tieteellistä teoriaa, mutta myös omiin kokemuksiin pohjautuvaa käyttöteoriaa. Teorian lisäksi tutkimuksen yhdeksi keskeiseksi käsitteeksi nousee käännösstrategia, jota lähestytään perinpohjaisesti niin läntisen kuin venäläisen käännöstutkimuksen näkökulmasta. Venäläisessä käännöstutkimuksessa on omat tutkimusperinteensä, ja tässä tutkimuksessa on pyritty tuomaan läntistä ja venäläistä käännöstutkimusta lähemmäksi toisiaan.
Tutkimus osoittaa, että teorian ja käytännön välinen suhde näyttäytyy kääntäjänkoulutuksessa jossain määrin ristiriitaisena sekä opetussuunnitelmatasolla että kääntämisen opettajien ja opiskelijoiden näkökulmasta. Käytännön käännöskurssien opintojaksokuvauksiin on sisällytetty käännösteoreettista tietoa, mutta sen sijaan kääntäjäopiskelijoille pakollinen Käännöstieteen perusopinnot -sivuaine on kielikohtaisista käännöskursseista jokseenkin irrallinen kokonaisuus. Opettajien suhtautuminen käännösteoriaan on myönteistä, ja osa opettajista sisällyttää käännösteoreettista sisältöä osaksi käännösharjoituksia monipuolisesti. Osalla opettajista on kuitenkin vahvoja oletuksia siitä, että teoria opitaan muilla opintojaksoilla, jolloin he voivat keskittyä omassa opetuksessaan käytännön harjoituksiin.
Teorian ja käytännön välinen suhde voi siis jäädä opiskelijoille etäiseksi, jos teoreettista sisältöä ei integroida osaksi käytännön käännöskursseja. Opiskelija-aineiston analyysin perusteella voidaan puolestaan esittää, että opiskelijat hyödyntävät esimerkiksi koulutuksessa oppimaansa teoreettista osaamista käytännössä, mutta opiskelijoiden metakielen hallinta kaipaisi vahvistusta, sillä käännösratkaisujen perustelut pohjautuvat usein intuitiolle tai mututuntumalle.
Tutkimusaineiston keruussa on käytetty monipuolisesti erilaisia aineistonkeruumenetelmiä, joista erityisen huomionarvoinen on kääntäjäopiskelijoiden omien käännöstensä suullinen jälkikommentointi eli retrospektio. Tätä menetelmää on toistaiseksi hyödynnetty käännösprosessintutkimuksessa melko vähän, joten tämän tutkimuksen tavoitteena on osaltaan vahvistaa ja kehittää käännöstutkimuksen menetelmällistä perinnettä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimus nostaa esiin kääntäjänkoulutuksen kohtia, jotka kaipaavat kehittämistä niin opetussuunnitelmatasolla kuin myös opettajien välisessä vuorovaikutuksessa. Juuri opetussuunnitelmatyössä kouluttajien olisi hyvä käydä keskustelua siitä, miten tutkinnolle asetetut osaamistavoitteet toteutuvat konkreettisesti koulutuksen aikana. Jos tätä dialogia ei ole, pahimmassa tapauksessa teorian ja käytännön välinen yhteys ei aukene opiskelijoille, mikä puolestaan hidastaa kääntäjän kompetenssin ja asiantuntijuuden kehittymistä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kolmesta eri osiosta: 1) Itä-Suomen yliopiston vieraiden kielten ja käännöstieteen opetussuunnitelmasta vuosille 2014–2017, 2) 15:stä kääntämisen opettajan haastattelusta sekä 3) 31:stä maisterivaiheen kääntäjäopiskelijan käännösprosessien retrospektiivisista kommenteista. Opiskelijoista 18 oli englannin kielen ja kääntämisen opiskelijoita ja 13 venäjän kielen ja kääntämisen opiskelijoita. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysia, ja aineistosta nousseita huomioita luokiteltiin temaattisesti erilaisten käännösteoreettisten ilmiöiden mukaisesti, kuten viestintätehtävä, käännösstrategiat ja tiedonhaku.
Lisätietoja: Erja Vottonen, erja.vottonen@uef.fi
