Yhteiskuntamaantieteen alan väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöstutkimuksessa tarkastellaan, kuinka Isossa-Britanniassa asuvat suomalaiset rakentavat arkielämäänsä Ison-Britannian ja Suomen välillä ja kuinka he luovat ylipaikallisen paikkasuhteen. Iso-Britannia on ollut pitkään ulkomaille muuttavien suomalaisten suosittu kohdemaa. Silti suomalaisten arkea Isossa-Britanniassa on tutkittu suhteellisen vähän. Onkin tärkeää saada lisää tutkittua tietoa suomalaisten muuttokokemuksista ja laajentaa keskustelua Pohjoismaista lähtevien siirtolaisten erilaisista kokemuspoluista. Tarvitaan myös lisää teoreettista keskustelua siitä, miten ylipaikallinen paikkakokemus muodostuu.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Isossa-Britanniassa asuvat suomalaiset rakentavat suhdettaan kahden maan välillä kotimaanvierailujen, ylipaikallisten mielikuvien, arjessaan näkyvän suomalaisen aineellisen kulttuurin sekä erilaisten arjen häiriötilanteiden, kuten henkilökohtaisten tai yhteiskunnallisten olosuhteiden muutosten kautta. Tunne yksilöllisyydestä ja toimijuudesta ovat Isossa-Britanniassa asuville suomalaisille erittäin tärkeitä, kun he pohtivat ja perustelevat muuttoon liittyviä valintojaan. Suhde Suomeen muodostaa turvaverkon, joka tarjoaa pysyvän paluumuuton mahdollisuuden takaisin kotimaahan mutta joka samalla myös tavallaan vapauttaa irtautumaan Suomesta ja rakentamaan tulevaisuutta Isossa-Britanniassa.
Väitöstutkimus osoittaa, että yhteys kotimaahan on kuitenkin tärkeä. Tämä näkyy muun muassa siinä, mitä Ison-Britannian suomalaiset ajattelevat arkikäytössä olevista suomalaisista tuotteista, kuten keittiövälineistä ja kotimaan tutuista ruokamerkeistä. Kotimaan rooli turvaverkkona korostui entisestään, kun Brexitin seurauksena suomalaisten arki Isossa-Britanniassa vaikeutui.
Väitöstutkimus lisää ymmärrystä suomalaisten maahanmuuttajien kokemuksista ja edistää keskustelua pohjoismaisista maahanmuuttajista, joille siirtolaisuus on vapaaehtoista. Tutkimuksessa painotetaan, että siirtolaisten erilaiset taustat ja elämäntilanteet on tärkeä tunnistaa, koska ne vaikuttavat siihen, miten maahanmuuttajat asettuvat ja sopeutuvat uusiin asuinpaikkoihinsa ja tekevät päätöksiä omilla muuttopoluillaan.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Muuttoliikkeen taustalla vaikuttavia valta-asetelmia ja -tulkintoja tutkimalla on mahdollista koota ymmärrystä siitä, millä tavoin eri maahanmuuttajaryhmät näkevät itsensä suhteessa omiin merkityksellisiin paikkoihinsa. Valta-asetelmien ja -tulkintojen tutkimus auttaa selvittämään muuttajien paikalleen asettumisen syitä ja vaiheita, asuinpaikkasidosten tai niihin liittyvän irrallisuuden kokemusten syvyyttä sekä erilaisia muutosvaateita, joista siirtolaiset neuvottelevat arjessaan. Tällainen muuttoliiketutkimus antaa lisävalaistusta siirtolaisten käyttäytymismalleihin ja toimijuuteen erilaisissa arkisissa neuvottelutilanteissa. Näin voidaan lisätä vuoropuhelua eri siirtolaisryhmien ja vastaanottavien yhteiskuntien välillä ja edesauttaa kotoutumista.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimuksen lähestymistapa on etnografinen. Tutkimuksessa käytettiin digitaalisia tiedonkeruumenetelmiä: verkkokyselyä, verkkohaastatteluja ja verkkohavainnointia. Tutkimusaineistot ovat pääosin laadullisia. Kyselystä saatu kvantitatiivinen aineisto tukee laadullista tutkimusaineistoa.
M.A. Evi-Carita Riikosen yhteiskuntamaantieteen alaan kuuluva väitöskirja ” A translocal sense of place? Finns’ translocal place-making in the United Kingdom” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa 16.12. klo 12.00 alkaen Aurora-rakennuksen salissa AU100. Vastaväittäjänä toimii professori Kathy Burrell Liverpoolin yliopistosta ja kustoksena professori Ari Lehtinen Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa.
Lisätietoja:
Evi-Carita Riikonen, evicr(at)uef.fi