Biologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa. Tilaisuutta voi seurata Kuopion kampuksella ja verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
FM Helena Ruhanen tutki väitöstyössään miten eri kaalikasvien (Brassicaceae) sekaviljelyn avulla voidaan vähentää tuholaispainetta vihannesviljelyssä. Kaalikoi (Plutella xylostella) on maailmanlaajuisesti levinnyt tuholainen, joka aiheuttaa sadonmenetyksiä viljelijöille. Kaalikoita torjutaan maataloudessa tyypillisesti kemiallisilla torjunta-aineilla, mutta niiden käytölle tarvitaan tulevaisuudessa enenevissä määrin vaihtoehtoja.
Tutkimukseni keskittyy biologiseen torjuntaan, jossa hyödynnetään tuholaisten luontaisia vihollisia, kuten loispistiäisiä ja yleissaalistajia, kuten maakiitäjäisiä ja hämähäkkejä. Peltomittakaavan viljelyssä luontaisille vihollisille välttämättömät resurssit, kuten kukkien nektari ravinnoksi ja talvehtimispaikat ovat usein vähissä ja näiden resurssien parantamisella voitaisiin tukea näitä hyödyllisiä hyönteisiä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Laboratoriossa tuotettu tieto osoitti, että härkäpavun tuottama kukkien ulkopuolinen mesi oli erittäin hyödyllistä kaalikoin loispistiäiselle, pidentäen sen elinikää ja loisittujen kaalikointoukkien määrää. Toisaalta myös aikuiset kaalikoit hyötyivät härkäpavusta, mikä tulee huomioida suunnitellessa sekaviljelyä. Kenttäkokeissa havaittiin, että kaalikoin määrää vähensivät ja kaalin satoa paransivat hieman sekaviljelyruudut, joissa oli sekä härkäpapua, että muita kaalikasveja, kuten naurista tai parsakaalia.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimustuloksista on hyötyä biologisen tuholaistorjunnan kehittämisessä kaalikoita vastaan. Tutkimukseni myös avaa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden roolia kaalikasveihin erikoistuneiden hyönteisten käyttäytymisessä ja siitä, miten kasvien tuottamia haihtuvia yhdisteitä voitaisiin hyödyntää peltoviljelyssä tuholaisvioituksen vähentämiseksi.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Työskentelin tutkimuksen ajan ympäristö- ja biotieteiden laitoksella, ympäristöekologian tutkimusryhmässä. Laboratoriokokeissa mitattiin haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia. Kolmivuotinen kenttätyö toteutettiin Luonnonvarakeskuksella, Maaningan Halolassa.
Tutkimuksessa pääsatokasvina oli kaali, jota viljeltiin tuholaisia houkuttavien kumppanuuskasvien kanssa, tuholaisten houkuttamiseksi pois pääsatokasvilta. Samalla tutkittiin luontaisten vihollisten vasteita erilaisiin sekaviljelytekniikoihin. Tutkin myös maatiaislajikkeiden tuottamia haihtuvia yhdisteitä ja niiden vaikutuksia hyönteisten käyttäytymiseen, sillä vähemmän jalostettuina maatiaislajikkeilla on potentiaalia tuottaa yhdisteitä, jotka ovat kadonneet pitkälle jalostetuilta viljelylajikkeilta.
FM Helena Ruhasen biologian alaan kuuluva väitöskirja The effects of intercropping Brassicaceous crop plants and Vicia faba on yield, herbivores and natural enemies (Kaalikasvien ja härkäpavun sekaviljelyn vaikutukset satoon, tuholaisiin ja luontaisiin vihollisiin) tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa Kuopion kampuksella ja verkossa. Vastaväittäjänä toimii professori Felix Wäckers, Biobest, ja kustoksena professori James Blande, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on englanti.
