Kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkimuksessa tarkastellaan opettajan alanvaihdon harkinnan ja sille annettujen syiden yhteyttä opettajan kokemaan työuupumukseen ja työyhteisösuhteeseen. Ammatillisesti hyvinvoivat ja työhön sitoutuneet opettajat kykenevät monipuolisesti tukemaan ja ohjaamaan erilaisten oppilaiden kasvua, oppimista ja hyvinvointia. Kun työn tekemiselle on riittävät edellytykset, pystyvät opettajat toimimaan työssään arvojensa mukaisesti. Opettajat kohtaavat työssään kuitenkin moninaisia haasteita, jotka heikentävät heidän sitoutumistaan opetusalalle.
Tutkimusaihe on erityisen ajankohtainen opettajan työn monimuotoistuessa ja työhön kohdistuvien odotusten kasvaessa, samalla kun kokemus työn kuormittavuudesta on niin ikään lisääntynyt. Opettajat pohtivat yhä tietoisemmin työn mielekkyyttä ja mahdollista alanvaihtoa. Aiheen tutkiminen on merkityksellistä, sillä alanvaihdolla ja sen harkinnalla voi olla monenlaisia haitallisia vaikutuksia yksilölle, kouluyhteisölle, koulujärjestelmälle ja laajemmin koko yhteiskunnalle.
Tutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan alanvaihdon harkintaan johtavia ja siihen liittyviä tekijöitä. Tekijöiden tunnistaminen auttaa edistämään opettajien työtyytyväisyyttä, ammatillista kehittymistä ja pitkäjänteistä sitoutumista opetustehtävään. Opettajan työhön sitoutumisen ja työssä jaksamisen tukeminen puolestaan turvaa jokaisen oikeuden tasapuoliseen ja laadukkaaseen koulutukseen. Tutkimus voidaan nähdä siis osana laajempaa opettajan työn kehittämistutkimusta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimus osoittaa, että opettajan alanvaihdon harkinta on yleinen, vaiheittain kehittyvä ja pitkäkestoinen ilmiö. Tutkimustulosten mukaan joka toinen opettaja harkitsee alanvaihtoa. Vaikka alanvaihdon harkinta osoittautui pitkäkestoiseksi ilmiöksi, sen taustalla olevat syyt muuttuvat ajan myötä. Työstä etääntyminen, perusopetusjärjestelmään liittyvät syyt ja työn kuormittavuus ovat pääasialliset syyt alanvaihdon harkinnan taustalla.
Pitkittyneesti alanvaihtoa harkinneet opettajat kokivat enemmän työuupumusoireita ja heikompaa työyhteisösuhdetta verrattuna alanvaihtoa ei-harkinneisiin opettajiin. Niin hyvinvointi kuin pahoinvointikin näyttävät kumuloituvan työyhteisössä. Opettajat todennäköisesti pyrkivät suojautumaan työn kuormittumisen kokemuksilta etääntymällä työyhteisöstä ja harkitsemalla alanvaihtoa. Kun alanvaihtoa ja työuupumusoireita osataan ehkäistä ennalta, voidaan saavuttaa merkittäviä etuja, etenkin kun yhteys opettajan työhyvinvoinnin ja työn pedagogisen laadun välillä on tunnistettu. Varhaisella puuttumisella voidaan myös estää työuupumuksen leviämistä työyhteisössä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöskirjatutkimuksen tulokset tuottivat uutta tietoa ennakoivista keinoista, jotka voivat auttaa ylläpitämään opettajan ammatin mielekkäänä ja edistämään opettajien sitoutumista alalle. Tutkimus osoitti, että opettajien työelämätarpeet ovat moninaisia, mutta inhimillisiä ja kehitettävissä. Opettajan ammatissa pysyminen edellyttää selkeästi rajatun työnkuvan ja kohtuullisen työtaakan huomioimista, uran aikaisen ammatillisen tuen ja täydennyskoulutuksen tarjoamista sekä riittävien resurssien ja mahdollisuuksien antamista vaikuttaa omaan työhön, päätöksentekoon ja suunnitteluun.
Tällöin voidaan hallita työn kuormitusta, tunnistaa yksilöiden vahvuudet, tukea ja hyödyntää niitä sekä mahdollistaa yksilölliset ratkaisut.
Opetusalan työ- ja osaamisvaatimukset ovat monipuolistuneet, mikä edellyttää perinteisen opettajan työnkuvan päivittämistä. Avoin keskustelu opettajan työn arjesta sen haasteineen ja mahdollisuuksineen edistää opetusalalle hakeutuvien arviointia alan sopivuudesta itselle. Haasteiden ja kuormitusta lisäävien tekijöiden tiedostaminen jo opettajankoulutuksessa ja työuran alkuvaiheessa auttaa nuoria opettajia ennakoimaan ja kehittämään omia työhyvinvointia edistäviä keinoja ja työskentelytapoja. Opetustyön jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin vastaaminen vaatii alan opettajien, alan asiantuntijoiden, näkemysten aktiivista kuuntelemista. Opetustyön mielekkyyden ylläpitäminen edellyttää aktiivisia toimia työhyvinvoinnin edistämiseksi niin yksilö- kuin yhteisötasollakin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tämän pitkittäistutkimuksen aineisto on kerätty kyselyn avulla suomalaisen perusopetuksen opettajilta vuosina 2010 (T1n = 2310) ja 2016 (T2n = 1504). Väitöskirjatutkimuksessa hyödynnettiin mixed methods -lähestymistapaa ja se koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Kyselytutkimuksen aineiston analyysissä käytettiin pääsääntöisesti rakenneyhtälömallinnusta (SEM). Avovastausten analysoinnissa hyödynnettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Väitöskirjatutkimus toteutettiin osana Oppiminen ja kehitys peruskoulussa (OPPI) -tutkimusryhmää.
Liittyykö väitöstutkimukseesi jotain muuta keskeistä, josta haluat kertoa tiedotteessa?
Tulokset osoittivat opettajan pitkittyneen alanvaihdon harkinnan ja työuupumusoireiden liittyvän vähäisiin mahdollisuuksiin saada myönteisiä kokemuksia työssä. Työuupumuksen ja alanvaihdon harkinnan ehkäisemisessä onkin tärkeää, että opettajat voisivat kokea työssään onnistumisia, heidän työnsä tunnustettaisiin ja he saisivat arvostusta työhön sijoitettujen voimavarojen vastineeksi. Tämän kaltaiset myönteiset työyhteisökokemukset tarjoavat suojaa kyynistymistä vastaan.
Yllättäen tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työkokemus ei suojaa työuupumusriskiltä, vaan työn kuormittavuus koetaan suhteellisen muuttumattomana opetuskokemuksen karttumisesta huolimatta. Ammatillisen arvostuksen kokeminen työyhteisössä oli jopa todennäköisempää, mitä vähemmän opettajalla oli työkokemusta. Mahdollisuuksia vastaanottaa jokaisen tarvitsemaa kannustusta, tukea ja arvostusta tehdystä työstä näyttää esiintyvän vahvimmin työuran alkuvaiheilla. Työhyvinvointia haastavat tekijät voivat muuttua voimavaroiksi, kun niihin tietoisesti panostetaan.
Lisätietoja: Katariina Räsänen, katariina.rasanen(at)uef.fi, p. 050 432 0561, @katariina9
