Tietojenkäsittelytieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Terveydenhuolto on tarkoin säädelty ja tietointensiivinen toimiala. Terveydenhuollon strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen osallistuu laaja joukko asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä terveydenhuoltojärjestelmän eri tasoilta. Terveydenhuoltoa ohjataan viranomaisten, päätöksentekijöiden, alueellisen johdon, sekä yksikkötason johdon toimesta. Toiminnan johtamisessa noudatetaan ja hyödynnetään lainsäädännön ja viranomaismääräysten lisäksi alan parhaita käytäntöjä, sekä paikallisia ohjeita ja määräysiä. Kullakin asianosaisella on omat näkökulmansa, tavoitteensa ja toimintaa koskevat rajoitteensa. Kun asianosaisten vaatimukset ja tarpeet huomioidaan kattavasti, toiminnan seuranta palvelee kaikkien osapuolten, ennen kaikkea potilaiden tarpeita.
Terveydenhuollossa tieto syntyy toiminnan ohjauksen ja dokumentoinnin yhteydessä. Tiedonkeräyksen automatisointi vähentää tietojen käsittelyyn käytettävää aikaa ja parantaa tietojen täydellisyyttä ja laatua. Tietojen myöhemmässä käytössä on huomioitava tiedonkeräysmenetelmän vaikutukset hoidon lopputulotulosta kuvaaviin suureisiin. Tässä väitöstyössä on kaksi ensisijaista tutkimuskohdetta: miten tiedonkeruukäytännöt vaikuttavat saataviin tuloksiin, ja miten eri osapuolten vaatimukset vaikuttavat toimintamalleihin, käytettäviin tietoihin ja indikaattoreihin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tehohoito on yksi ensimmäisistä kliinisistä tieteenaloista, joka hyödyntää benchmarking-palveluita. Standardisoituun kuolleisuussuhteeseen (SMR) perustuva kokonaissuorituskyky on parantunut vuosikymmenten aikana. Benchmarking-konsortioon on liittynyt uusia jäseniä, joten konsortion kokoonpano on muuttunut. Tulokset ovat parantuneet vuosien mittaan tasaisesti. Erilaiset äänet edustavat yrityksen sidosryhmiä, viranomaisia, omistajia, prosessien vaatimuksia, sekä organisaatiolle asetettuja vaatimuksia ja odotuksia. Äänet liittyvät yrityksen ohjaus- ja toimintoalueeseen viranomaisten, osakkeenomistajien ja prosessien äänten määrittelemillä sisällön metamallikokonaisuuksilla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista varten kehitettiin vuonna 2018 valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustehokkuuden tunnuslukusarja. Tunnuslukuja sarjassa oli tutkimushetkellä 531. Neljä suurinta joukkoa edustavat yli puolta (N=279, 52,5 %) 531 indikaattorista. Ilman tunnuslukujen lähtötietojen poimintaohjeita ja tietojen soveltamisohjeita hyvinvointialueet ja muut palveluntarjoajat eivät saa kokonaiskuvaa siitä, miten heidän organisaationsa näyttäytyy seurannan eri tasoilla. Terveydenhuoltojärjestelmän seurannasta puuttuu näiltä osin läpinäkyvyys.
Väitöstutkimus laajentaa kokonaisvaltaista ja harmonisoitua ymmärrystä automatisoidusta tiedonkeruusta, datan arvostuksesta, standardiohjauksista, tietotyypeistä, sidosryhmistä, indikaattoreista ja tuloksista terveydenhuollon kontekstissa. Havaintoja hyödynnetään kolmessa rakenteessa. Ensimmäinen rakenne on yhteinen ohjauslähtöinen johtamiskehys. Toinen rakennelma kartoittaa erilaisia ääniä yritysarkkitehtuurin elementeillä. Lopuksi kolmas rakenne laajentaa yhteistä ohjauslähtöistä johtamiskehystä yritysarkkitehtuurilla, toiminta- ja ohjausalueilla sekä prosessin ohjauselementeillä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimustulokset, rakenteet ja puitemallit hyödyttävät terveydenhuollon viranomaisia ja terveydenhuollon tieto- ja viestintätekniikan johtajia kattavien terveydenhuollon toiminta-seurantamallien rakentamisessa kaikilla organisaatiotasoilla. Lisäksi tulokset auttavat terveydenhuollon sidosryhmiä, niin myyjiä kuin viranomaisia, hyödyntämään ja valvomaan säännöstenmukaisuutta kaikilla terveydenhuoltojärjestelmän tasoilla. Lopuksi tulokset tukevat indikaattorikirjaston kehittäjiä palvelemaan kaikkia terveydenhuoltojärjestelmän sidosryhmiä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimuksen aloitus- ja orientaatiovaihe (Osajulkaisut I ja II) muodostaa lähtökohdan koko tutkimukselle. Tietotyyppien ymmärtäminen käytännön lähtökohdista (Osajulkaisu IV) on perusta tiedon hyödyntämisessä toiminnan seurannassa. Mallien rakennusvaiheessa (Osajulkaisut III ja V) esitellään peruskäsitteiden kanssa rakennettu perusteoria. Lopuksi lähestymistapaa testataan (Osajulkaisut VI) terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen uudistuksen kustannustehokkuusindikaattorikirjaston kanssa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus abduktiivisella päättelyllä. Kvantitatiivisesta tutkimuksesta poiketen laadullinen lähestymistapa koostuu ilmiöiden syvällisestä ja kokonaisvaltaisesta analyysistä. Uudelleenhakumenetelmä on usein joustava. Abduktiivinen päättely on "löytölogiikka", jossa teorian rakentaminen on mahdollista vain ohjaavilla periaatteilla.
FM Petteri Mussalon tietojenkäsittelytieteen alaan kuuluva väitöskirja Voices of Authorities Challenge Data Valuation Practices: Exemplifications of the Nordic Intensive Care, and Finnish Healthcare System (Viranomaisvaatimukset haastavat tiedon arvon tuoton käytännöt. Pohjoismainen tehohoito ja suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä esimerkkeinä.) tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Paulus Torkki, Helsingin yliopisto, ja kustoksena professori Pekka Toivanen, Itä-Suomen yliopisto. Tilaisuuden kieli on suomi.
