Yhteiskuntamaantieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Tuore väitöstutkimus osoittaa, miten merkittävä rooli valtion rajalla ja sen luonteella on siihen, millaisia mielikuvia ihmisillä on rajasta ja rajaseudusta. Suomen ja Venäjän rajaseuduilla vuosina 2013–2018 tehty tutkimus toteutettiin aikana, jolloin poliittinen ilmapiiri kannusti rajat ylittävään liikkuvuuteen ja kanssakäymiseen.
– Se vaikutti merkittävästi paitsi yksilöiden mielikuviin rajasta ja rajaseudusta myös heidän kokemuksiinsa ja alueellisiin identiteetteihinsä. Esimerkiksi lapset ja nuoret yhdistivät Suomen ja Venäjän rajaan lähes yksinomaan rajanylityksiin liittyviä mielikuvia, väitöskirjatutkija Virpi Kaisto sanoo.
Paikalliset asukkaat ja vierailijat puolestaan liittivät rajaseutuun paljon erilaisia mielikuvia ja merkityksiä. Ne vaikuttivat heidän kokemuksiinsa, tapoihin käyttää aluetta sekä siihen, millainen suhde heillä muodostui asuinympäristöönsä. Pienelle osalle tutkimukseen osallistuneista rajaseudusta oli muodostunut tärkeä toimintaympäristö ja kuulumisen kohde.
–Tutkimus tuo esiin elettyjen tilojen piirteitä, jotka ovat ominaisia juuri rajaseuduille. Näistä yksi on oman elinympäristön käsittäminen muista alueista poikkeavana rajan muokkaamana asuinseutuna.
Tutkimusaineisto on kerätty Etelä-Karjalassa ja Viipurin alueella ajanjaksona, jolloin alueella oli paljon rajat ylittäviä yhteyksiä ja raja oli tärkeä tekijä alueen taloudelliselle kehitykselle.
– Rajaseudun arkielämän ymmärtäminen on olennaista, koska raja muokkaa ympäröivää aluetta ja asukkaiden elämää. Kansainvälisesti Suomen ja Venäjän raja-alue on mielenkiintoinen, sillä Euroopan unionin, Schengenin ja nykyään myös Naton ulkorajana se on kova ja erottava, Kaisto toteaa.
Väitöstutkimus lisääkin ymmärrystä siitä, miten ihmisten mielikuvat, kokemukset ja alueelliset kuulumisen tunteet muovautuvat Suomen ja Venäjän rajan kaltaisilla rajaseuduilla vapaamman liikkuvuuden aikakaudella.
Rajaseudun asukkaiden arki on muuttunut poliittisen tilanteen vuoksi
Tutkimusaineiston keräämisen jälkeen Suomen ja Venäjän välisen rajan luonne on muuttunut radikaalisti. Ensin koronapandemia sulki rajan lähes kokonaan pariksi vuodeksi. Vuonna 2022 Suomi rajoitti rajanylitystä Ukrainan sodan seurauksena ja tällä hetkellä Suomi on sulkenut kaikki Venäjän vastaiset rajanylityspaikkansa Venäjän hybridivaikuttamiseen ja kansallisen turvallisuuden takaamisen vedoten.
– Arkielämä molemmilla puolilla rajaa on kokenut suuria muutoksia poliittisen tilanteen muuttumisen myötä.
Väitöstutkimus havainnollistaa, mikä merkitys kansainvälisellä ja kansallisella politiikalla sekä rajapolitiikalla on rajaseutujen arkeen. Kaiston mukaan on tärkeä ymmärtää, millaiseksi Suomen ja Venäjän rajaseutu kehittyi Neuvostoliiton hajoamisen sekä rajanliikenteen kehittämisen ja kasvun myötä.
– Tämä auttaa näkemään, millaisia seurauksia rajan sulkemisella on ollut rajaseudun asukkaille, elinkeinoelämälle ja rajat ylittäville yhteyksille. Tutkimus auttaa myös pohtimaan, millä tavalla nykytilanne muovaa yksilöiden mielikuvia ja suhdetta rajaan, rajaseutuun sekä Suomeen ja Venäjään.
Tutkimuksen aineisto on kerätty Suomen ja Venäjän rajan molemmilla puolilla ja siihen osallistui eri-ikäisiä raja-alueen asukkaita ja vierailijoita. Lasten ja nuorten mielikuvia rajasta ja raja-alueesta tutkittiin mielikuvakarttojen avulla. Tutkimuksessa tehtiin myös fokusryhmähaastatteluja Imatralla ja Svetogorskissa. Niihin osallistui 37 täysi-ikäistä paikallista asukasta. Fokusryhmähaastatteluilla tutkittiin asukkaiden suhdetta kaksoiskaupunkikäsitteeseen sekä omaan ja rajanaapurikaupunkiin. Kolmannen aineiston muodosti etnografinen aineisto, joka kerättiin Imatralla, Lappeenrannassa, Svetogorskissa ja Viipurissa. Aineistossa haastateltiin muun muassa 75 rajan toiselta puolelta saapunutta vierailijaa heidän tavoistaan ja mielikuvistaan. Lisäksi tehtiin 36 syvähaastattelua alueella asuvien ja rajan toisella puolella säännöllisesti vierailevien ihmisten kanssa. Etnografinen tutkimus oli osa Koneen säätiön rahoittamaa Layered cake of neighborness -hanketta.
FM Virpi Kaiston yhteiskuntamaantieteen alaan kuuluva väitöskirja The Finnish-Russian borderland as a lived space. Perceptions, experiences, and identities in everyday life tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Eeva-Kaisa Prokkola Oulun yliopistosta ja kustoksena emeritusprofessori Jarmo Kortelainen Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Virpi Kaisto, virpika(at)student.uef.fi